Mikä muuttui vuoden 2016 tilinpäätöksissä?

14.09.2017, Aihe: Blogi | Talouden ammattilaiset

Tuomas Honkamäki

 

Tuomas Honkamäki
KHT
PwC 


Ensimmäinen kierros tilinpäätöksiä päivitetyn kirjanpitolain ja -asetuksen sekä uuden pien- ja mikroyritysasetuksen mukaisesti on takanapäin. Yleisesti voidaan todeta pienten ja mikroyritysten tilinpäätösten lyhentyneen sivumääräisesti. 

Yllättävän harvat yhtiöt sovelsivat mikroyritysasetusta, vaikka niillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Selviä syitä tälle ei ole pystytty vielä osoittamaan. Odotusarvo oli, että mikroyrityksen saama ns. suojasatamasäännös olisi ”houkutellut” useamman mikrokokoisen yrityksen soveltamaan mikroyrityssäännöksiä. Laadintaperiaatteita ei enää kaikissa tapauksissa ole tarpeellista tilinpäätöksensä esittää. Tuplanegaation käyttäminen asetuksissa aineettomien omaisuuserien (kehittämismenot, muut pitkävaikutteinen menot ja liikearvo) kohdalla on aiheuttanut väärinkäsityksiä. Laadintaperiaate tulee kertoa, jos edellä mainittuja eriä aktivoidaan. 

Kehityskulujen aktivoimisen vaikutus huomioitu tilinpäätöksissä 

Kehityskulujen aktivoimisen vähentävä vaikutus jakokelpoisista varoista on huomioitu varsin hyvin tilinpäätöksissä. Usein on ollut havaittavissa, että pääomalainan korkojen kirjaamisessa on käytetty samoja laskelmia kuin yhtiön jakelupisteessä varojen laskelmissa. Osakeyhtiölain mukaan pääomalainan korkojen ja lainan takaisinmaksu on sidoksissa vapaaseen omaan pääomaan eikä jakokelpoisiin varoihin. Näin ollen korkojen kirjaamiskypsyys saattaa realisoitua, vaikka yhtiöllä ei olisi jakokelpoisia varoja.

Lausunto johdannaisista pyrki yhdenmukaistamaan tilinpäätöskäsittelyä 

Kirjanpitolautakunnan lausunto johdannaisten käsittelystä joulukuussa 2016 aiheutti ennennäkemätöntä kuhinaa talousosastoilla. Asian hyvä puoli on, että johdannaisia on varmaan enemmän kuin koskaan käsitelty yritysten johdossa ja talousosastoilla. Kuhinasta huolimatta tilinpäätökset on saatu laadittua ja tilinpäätökset hyväksyttyä. Eri kysymys onkin, paraniko ja yhdenmukaistuiko tilinpäätösinformaatio. Johdannaisten kirjanpitokäsittely näyttäisi edelleen olevan vaihtelevaa. Onko tilinpäätösinformaatio virheellistä ja antavatko tilinpäätökset, joissa ei ole täysin noudatettu lausuntoa, väärän ja virheellisen kuvan, onkin jo toinen asia. 

Uudet laskentaperiaatteet otettu vaihtelevasti käyttöön 

Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon on ollut ehkä eniten hyödynnetty  päivitetyn lain sallima arvostusperiaate. Samalla se on tuonut aivan uusia asioita tilinpäätöksen laatijan pöydälle. Kysymyksiä on tullut varsin paljon sijoituskiinteistön määritelmästä. Myös kirjanpitoteorian kannalta outo rahoitusvastikkeen käsitteleminen kuluna on saattanut aiheuttaa erityisesti tuloslaskelmassa virheellisen liikevoiton esittämisen. Rahoitusvastike on yleensä kirjattu rahoituseräksi, minkä jälkeen on todettu sijoituskiinteistön käyvän arvon nousseen. Tämä muutos on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Velan maksu ei sinällään nosta käypää arvoa, ainoastaan mahdollista myyntihintaa. 

Rahoitusleasing ja omaan pääomaan kirjattu pääomalaina ovat olleet vähemmän käytettyjä kirjanpitovaihtoehtoja, mutta ei niitäkään ole täysin jätetty käyttämättä. Edelleen näyttäisi tavallinen osakeyhtiölain mukainen pääomalaina olevan käytetympi instrumentti kuin uusi omaan pääomaan kirjattava pääomalaina. Väärinkäsityksiä on myös ollut, joten omaan pääomaan kirjattavan pääomalainan nimi olisikin voinut olla jokin toinen. Rahoitusleasing on ollut erityisesti käyttökatettaan seuraavien yritysten suosiossa. 

Kirjanpitolautakunnan uusia yleisohjeita ja lausuntoja 

Kirjanpitolautakunta on vuoden 2017 aikana päivittänyt useampia yleisohjeita. Uuden päivitetyn version ovat saaneet asunto-osakeyhtiöitä, konsernia ja perustajaurakointia (tuloslaskelman ja taseen esittäminen) koskevat yleisohjeet. Merkittävimmät muutokset tulivat perustajaurakointia ja konsernitilinpäätöstä koskeviin ohjeisiin. Molemmissa tuli periaatteellisia muutoksia, jotka on syytä huomioida laadittaessa tilinpäätöstiedote 2017. Lautakunnalta on tullut vuoden 2017 aikana vain muutamia lausuntoja. Vaikuttaakin siltä, että yritykset ovat hengähtäneet viime vuoden muutoksen jälkeen. Vuonna 2016 lautakunta antoi 18 lausuntoa ja vuoden 2017 elokuun loppuun mennessä on annettu 7 lausuntoa. 


Suomen Tilintarkastajat ry:n Ohje suojauslaskennasta ja johdannaissopimusten käsittelystä liitetiedoissa

Liity postituslistalle 

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

Päivittyneet tilinpäätösmallit

Kommentit (1)

25.09.2017, 00:13 • Lasse Åkerblad

Mitä "houkuttelee" mikroyritystä/-yrittäjää käyttämään noita kahta annettua helpotusta, lyhyimpiä tilinpääätöskaavoja ja [oikean kuvan] suojasatamasäännöstöä?

Mikron kohdalla käytännössä valinnat tekee hänen tilitoimistonsa. Kokemukseni sanoo, että vasta nyt ollaan tilitoimistoalalla pohtimassa helpotusten etuja ja haittoja asiakaskohtaisesti.

Käytännössä voi parhas ratkaisu olla tilinpäätös kahdella eri kaavalla; virallinen ja rekisteröitävä tilinpäätös lyhyimmillä mahdollisilla tuloslaskelma- ja tasekaavoilla sekä toinen tarpeen mukaan esim. rahoittajapankkia varten normaalipitkillä kaavoilla.

Menettely asettaa haasteita tilintarkastajalle, myös rahoittajalle olisi yrityksen hyvä ilman erillistä pyynnöstä esittää varmennettu pitkä tilinpäätösversio. Tämä vähentäisi mahdollista epäluuloa, että yritys haluaa jotain salata.

Myös mikron suojasatamasäännöstö on tilintarkastajalle haaste. Esim. miten viestittää tilintarkastuskertomuksessa sen käyttäjälle, ettei tämä tilinpäätös olekaan laadittu normaalin - siis oikean ja riittävän kuvan antavan - säännöstön mukaisesti?

Lomakkeen tiedoissa ilmeni virheitä. Tarkistathan virheelliset kentät.

Kirjoita kommentti

Roskakommenttien estämiseksi, syötä kirjaimet oheiseen kenttään.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti