Avoimempaa ja rohkeampaa virkamiestyötä

10.07.2019, Aihe: Talouden ammattilaisille

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti - Talous & tilintarkastus 2/2019 -lehdessä.

Antti Neimalalla on pitkä ura elinkeinoelämän keskusjärjestöissä. Viime syksynä hän aloitti työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkönä ja kehuu työn ministeriössä olevan paljon aiempia vuosia dynaamisempaa.

Teksti: Marjukka Kähönen Kuva: Aki Rask

Antti Neimala Profiitti 2/2019

Vaikka Antti Neimala on ollut työssään työ- ja elinkeinoministeriössä alle vuoden, ministeriön toimintatavat ja prosessit hän tuntee pitkältä ajalta. Neimala on osallistunut lukuisiin ministeriön lainvalmisteluhankkeisiin ja neuvottelukuntiin aiemmissa tehtävissään Elinkeinoelämän keskusliitossa, Keskuskauppamarissa sekä Suomen Yrittäjissä.

Kokemusta Neimalalla on myös 1990-luvulta kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomiston sekä oikeusministeri Jussi Järventauksen erityisavustajana.

– Erityisavustajan työ antaa todella nopeasti ja tehokkaasti hyvän käsityksen siitä, miten valtioneuvosto poliittisena päätöksentekojärjestelmänä toimii. Tämä kokemus on auttanut kaikissa niissä töissä, joita olen sen jälkeen tehnyt.

Neimalan vastuulla on TEM:n Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto. Osastossa työskentelee 90 henkilöä, suurin osa vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tehtäväkenttä on laaja.

– Pääasiallisia sisältövastuualueita meillä on neljä: yrityslainsäädäntö ja sisämarkkinat, kotouttaminen ja maahanmuutto -kysymykset, kilpailulliset markkinat ja markkinoiden toimivuus sekä työpolitiikka ja työnlainsäädäntö. Lisäksi vastaamme sääntelyn kehittämistoimista.

Tasapainoilua kilpailukyvyn ja suojatarpeiden välillä

Neimala kuvaa lainsäädäntöä kokonaiskehikoksi, joka tarjoaa puitteet yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle, mutta huomioi samalla kaikki työntekijöiden, ympäristön ja kuluttajien perustellut suojatarpeet.

– Kun yritykset ja yrittäjät menestyvät, talous voi hyvin, ja kansa saa laadukkaita palveluja kohtuulliseen hintaan.

– Yritysten yhteiskuntavastuuseen suhtaudutaan Suomessa vakavasti. Yritysten ei tule saada perusteetonta kilpailuhyötyä sillä, jos ne toimivat alle yhdessä sovittujen standardien. Esimerkiksi harmaan talouden kitkemiseksi Suomessa on tehty paljon työtä.

Sääntelyä Neimala toteaa Suomessa olevan ihan riittävästi.

– Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi sääntelyn sujuvoittamisen, mikä oli hyvä tavoite. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin sääntelyn purkaminen. Onhan sääntely tärkeää myös esimerkiksi yritysten välisen neutraalin kilpailutilanteen ylläpitämisessä.

Vuoden alussa mediassa nousi esiin huoli hoivayhtiöiden laadusta. Neimalan näkemyksen mukaan hoiva-ala on jo itsessään niin sensitiivinen ala, että vastuullisuuden pitäisi alan yrityksillä korostua.

– Sääntelyjärjestelmä alalla on kattava ja julkinen sektori on vahvasti hoivapalveluiden järjestämisvastuussa. Ehkä siellä on ollut jonkinlaista epäselvyyttä roolituksessa. Hoivapalveluiden järjestämisvastuu on selkeästi julkisella sektorilla ja silloin julkisella sektorilla on keinot myös puuttua epäkohtiin.

Neimala arvioi vastuullisuuden kulkevan Suomi-brändin mukana, vaikka toteaakin, ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä vastuullisuuden määritelmää. Joka tapauksessa vastuullisuuden merkitys markkinoilla on kasvanut, ja suomalaiset yritykset pärjäävät vertailussa hyvin.

– On vaikea nähdä, että olisi enää edes olemassa kasvuhaluisia yrityksiä, joiden toimintastrategiaan vastuullisuus ei liittyisi.

Markkinat muuttuvat, toimintatapojen pitää muuttua myös

Suomalaisesta elinkeinoelämästä puhuessaan Neimala viittaa usein EU:hun, kansainväliseen sääntelyyn ja muuttuviin markkinoihin. Markkinoilla tapahtuu jatkuvasti luovaa tuhoa, joka vie markkinoita eteenpäin. Esimerkiksi jakamistalous ja alustatalous etenevät siinä missä vastuullisuuskin. Myös sääntelytarpeet muuttuvat.

– Kansainvälisen kilpailun tasolla meidän on tärkeä muistaa, että olemme osa EU:ta. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan EU:n sääntelyratkaisuihin mahdollisimman tehokkaasti, jotta käytännön vaikutukset olisivat Suomessa myönteisiä.

Digitalisaation piiristä voisi nousta myös uusia suomalaisia vientikärkiä, mutta Neimala toppuuttelee, että tärkeämpää on se, miten viranomaiset voisivat rakentaa yrityksille sellaisia porkkanoita, joilla digitalisaatioastetta saataisiin kasvatettua. Keskustelu digitalisaatiosta palautuu ministeriön perustehtävään.

– Jos puhutaan taloushallinnon digitalisaatiosta, niin digiraportoinnin esteet on jo poistettu. Mutta eihän julkinen sektori voi liian pitkälle määrittää, miten vaikka yritysten taloushallinnon digitalisaation pitäisi edetä.

Neimala painottaa, että fokus taloudellisen raportoinnin ja taloushallinnon digitalisaatiossa pitää olla yrityksissä. Yrityksen pitää saada digitalisoidusta datasta hyötyä toimintansa suunnitteluun, rahoitukseen ja kannattavuuden seurantaan.

– Ei meidänkään toiminnan ensisijainen tavoite ole viranomaisraportoinnin tehostuminen.

Suomessa ollaan Neimalan mukaan ihan viisaasti varovaisia siinä, ettei kategorisesti lähdetä velvoittamaan yrityksiä hoitamaan asioita digitaalisesti. Kaikilla ei ole siihen valmiuksia ja niiden hankkiminen maksaa.

– Tietysti on mietittävä, missä kohtaa mennään jonon viimeisten tahdissa ja milloin taas julkisen toimijan, lainsäätäjän ja viranomaisen vastuulla on huolehtia siitä, että pysytään kehityksen eturintamassa.

Tilintarkastuksen tulevaisuus

Tilintarkastajan työn peruslähtökohdan Neimala arvioi pysyvän samana muuttuvassa maailmassa.

– Tilintarkastaja on ensisijaisesti olemassa omistajaa varten, eli selvittämässä miten yrityksen johto toimii. Tämä rooli varmaankin säilyy, vaikka Suomessa yritysten absoluuttinen vähemmistö onkin niitä yrityksiä, joissa omistaja ja johto eivät olisi samoissa käsissä.

Neimala toteaa, että tilintarkastajan työhön linkittyy luontevasti muitakin funktioita, kuten yhteiskunnallisten etujen valvontaa, mitä kautta myös yritysvastuun osuus korostuu. Hän varoittaa kuitenkin, että tilintarkastajista ei saa tulla mitään yleispoliiseja yrityksiin.

Tulevaisuudessa digitalisoituminen helpottaa entisestään tilintarkastajien ja taloushallinnon ammattilaisten työtä ja manuaalisen työn vähetessä vapauttaa heitä keskittymään olennaisempiin kysymyksiin.

– Varsinaisen lisäarvotyön osuus kasvaa. Tähän tietysti liittyy meidän osalta se, että viranomaisjärjestelmien pitäisi toimia mahdollisimman tehokkaasti, jotta viranomainen ei aiheuta yrityksille tarvetta ylimääräisiin kustannuksiin.

TEM:n työryhmä miettii kevyemmän tilintarkastuksen mahdollisuuksia

Osana sääntelyn sujuvoittamista TEM harkitsi viime vuonna tilintarkastuskynnyksen nostamista pienillä yrityksillä. Poliittinen taho päätyi kuitenkin siihen, että rajoja ei nosteta.

Kevennettyyn tarkastukseen kiinnitettiin lausuntokierroksella voimakasta huomiota, ja vuoden 2019 alussa TEM asetti työryhmän selvittämään, voidaanko pienempiä yrityksiä varten luoda jonkinlainen kevennetty tarkastusjärjestelmä, joka ei olisi taloudellisesti yhtä raskas kuin varsinainen tilintarkastus.

– Viime vuoden valmistelu tehtiin virkamiestyönä. Nyt mukaan kutsuttiin laajasti ulkoisia sidosryhmiä, joita asia koskee ja kiinnostaa, jotta kaikki saavat äänensä varmasti kuuluviin.

Työryhmässä on yhteensä 16 jäsentä sekä sihteeri. Myös tilintarkastusala on mukana.

– Työryhmä on lähtenyt vastikään liikkeelle, joten vielä ei voi sanoa mitään siitä, mihin päädytään. Joka tapauksessa on selvää, että Suomessa tilintarkastusrajat ovat merkittävästi alemmalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan EU:n lainsäädännön ja politiikan puolelta tulee paineita siihen, että pienten yritysten tämänkaltaisia velvoitteita pitäisi harkita uudelleen ja keventää siinä, missä se on mahdollista.

Maailmalta löytyy erilaisia esimerkkejä kevennetyistä vaihtoehdoista. Työryhmä käy näitä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia huolellisesti läpi. Tavoitteena on luonnollisesti mahdollisimman tasapainoinen esitys, joka huomioi eri toimijoiden intressit.

– Asiaan vaikuttaa kohdeyritysten tarpeiden lisäksi tilintarkastusalan sekä rahoittajien intressit, suomalaisen taloudellisen raportoinnin luotettavuus, kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen kasvu ja edellä mainittu EU:n paine. Monta asiaa pitää ottaa huomioon.

Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen helmikuun 2020 loppuun mennessä.

Avoimempi, integroidumpi ja rohkeampi TEM

Jos hakee Antti Neimalaa Googlesta, etusivun hakutuloksiin nousee muun muassa miehen Twitter-tili.

– Twitter on minulle tärkeä kanava. En varmaan muuten olisi niin aktiivinen, mutta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana otin kanavan aktiivikäyttöön. Vein sitten Twitterin käyttöön kannustamisen mukanani edelliseen työhöni Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ja nyt tänne ministeriöön.

Neimala on alkanut juurruttaa Twitteriä virkamieskäyttöön johtamallaan osastolla ja kehuu, että kaikki johtoryhmän jäsenet käyttävätkin jo välinettä.

Kiitosta Neimalalta saa koko ministeriö, mutta erityisesti hän nostaa esiin oman osastonsa hyvän työilmapiirin ja säädösvalmistelun laadun sekä työntekijöiden yleisen sitoutuneisuuden tason. Vaikka ministeriöt ovat luonteeltaan hierarkkisia päätöksenteossa, kulttuurinmuutosta aktiivisempaan, rohkeampaan ja oma-aloitteisempaan suuntaan on viime vuosina tapahtunut. Tätä kulttuurinmuutosta hän haluaa omassa työssään järjestelmällisesti johtaa.

– Lähtökohta on se, että virkamiehiltä ja virkakoneistolta edellytetään politiikkatoimien pohjustamista, niin että poliittiselle tasolle tarjotaan vaihtoehtoja linjattaviksi. Virkamiesnäkemysten julkistamisen kautta käydään paljon enemmän yhteiskunnallista keskustelua, kuin joskus ennen. Varsinaiset politiikkalinjaukset kuuluvat tietenkin poliitikoille.

Päätavoitteekseen Neimala määrittelee koko ministeriön tavoitteen integroida työ- ja elinkeinopolitiikka tehokkaammin toisiinsa. Esimerkiksi osaava työvoima on tärkeä kysymys molemmille.

Johtajana Neimala haluaa olla ministeriössä saatavilla ja riittävästi läsnä, vaikka etätöistä ja työn vapaudesta pitääkin. Kun arvioidaan osaston työn onnistumista, hän toteaa olevansa vain yksi yhdeksästäkymmenestä.

– Se, miten mä heiluttelen käsiäni, ei ole kovin merkittävää. Siksi en ole esimerkiksi lähtenyt vetämään itse mitään työryhmää, vaan olen läsnä siellä, missä milloinkin tarvitaan. Oman työni tulokset syntyvät koko osaston henkilöstön toiminnasta.

Kuka? Antti Neimala

  • Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari
  • Työuraa Elinkeinoelämän keskusliitossa, Keskuskauppakamarissa, Suomen Yrittäjissä (yli 15 vuotta) ja Kilpailu- ja kuluttajavirastossa 2017–2018
  • Elokuusta 2018 lähtien työ- ja elinkeinoministeriössä osaston päällikkö, ylijohtaja
  • Perheeseen kuuluu vaimo, tytär ja kaksi koiraa
  • Harrastukset: mökki, kuntosali, lenkkeily, moottoripyöräily

Tutustu myös:

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti