Kirjanpitolaki 2016 – mitä uudistus toi mukanaan?

29.09.2016, Aihe: Talouden ammattilaisille

Miika Karkulahti

  
KHT
Miika Karkulahti
KPMG Oy

(Blogikirjoitus päivitetty 30.9.2016)


Kirjanpitolain uudistus tuli voimaan 1.1.2016. Siirtymäsäännösten perusteella uudistettua lainsäädäntöä saadaan soveltaa 1.1.2016 jälkeen laadittaviin erillis- ja konsernitilinpäätöksiin. Uudistuksen kohteena ollut ja osittain merkittäviäkin uudistuksia kokenut kirjanpitolaki toi mukanaan rakenteellisten uudistusten lisäksi helpotuksia niin pienten yhtiöiden raportointivelvoitteisiin kuin mahdollisuuksiin noudattaa aikaisempaa enemmän IAS- ja IFRS-standardien mukaisia laskentaperusteita ja laskentaperiaatteita Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä. Lisäksi lakiin tehdyt monet terminologiset ja tekniset uudistukset toivat aikaisempaa ja osin vanhaakin lainsäädäntöä lähemmäksi tämän päivän käytäntöjä kirjanpidon toteuttamisessa ja tositeaineiston säilyttämisessä.

Pienten yhtiöiden raportointivelvoitteet helpottuvat

Uudistettu kirjanpitolainsäädäntö toi mukanaan uudet kokorajaluokat erillisyhtiöiden ja konsernien tilinpäätösraportointiin. Kirjanpitolainsäädäntömme on toki jo aikaisemmin sisältänyt useita helpotuksia pienille yrityksille. Lakiuudistuksessa pienyritysten kokorajoja nostettiin kuitenkin moninkertaisiksi suhteessa aikaisempaan ns. pieneen kirjanpitovelvolliseen. Muutos tuo helpotuksia käytännön tilinpäätösraportointiin liitetietovaatimusten vähentymisen seurauksena. Kolikon kääntöpuolena on se, että tilinpäätöksistä saatava informaatio vastaavasti vähenee ja sitä myötä esimerkiksi ulkopuolisten rahoittajien lisätietopyynnöt saattavat kasvaa. Toki edelleenkin, kuten aikaisemmin, on raportoinnissa huomioitava ja kirjanpitovelvollisen varmistettava, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta kirjanpitolakiin tuotu olennaisuuden periaate huomioiden. 

Pienyritysten ei lähtökohtaisesti tarvitse uudistetun lainsäädännön velvoittamana esittää rahoituslaskelmaa tai toimintakertomustaan osana lakisääteistä tilinpäätöstään, toki tämä on edelleenkin mahdollista. Muutosten voi odottaa yksinkertaistavan erityisesti pienempien yhtiöiden tilinpäätösten laadintaa. Lisäksi lakimuutos toi mukanaan merkittävän helpotuksen pienkonserneille, joiden ei tarvitse enää lainsääntöperusteisesti laatia konsernitilinpäätöstä, mikäli yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajilleen.

Lakimuutos toi mukanaan ns. mikroyrityksen käsitteen ja kokoluokan. Tällaisten mikroyritysten raportointivelvoitteet kevenevät aikaisemmasta. Kirjanpitolainsäädännön kokonaisuuteen liitetyllä asetuksella säännellään jatkossa tyhjentävästi ne tiedot, jotka tilinpäätöksen tulee sisältää. Lainsäädäntöön sisällytetyn ns. suojasatamasäännöksen nojalla näin laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan ilman erillistä kirjanpitovelvollisen suorittamaa harkintaa. Vaatimukset on lisäksi sisällytetty rakenteellisesti omaan asetukseensa, josta kirjanpitovelvollisen on helppo varmistaa raportoitavien tietojen riittävyys ilman eritasoisia ja eri lainsäädännöissä esitettyjä vaatimuksia. 

Lähemmäksi IFRS-raportointia

Uudistettu kirjanpitolaki antaa aikaisempaa laajemman mahdollisuuden noudattaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia vaatimuksia. Lainsäädäntöön on tältä osin tuotu mahdollisuudet mm. rahoitusleasing-sopimusten ja sijoituskiinteistöjen käsittelyyn vastaavien IAS 17- ja IAS 40-standardien mukaisesti. Nämä vaatimukset todennäköisesti lisäävät raportoinnin hallinnollista työtä ainakin ensivaiheessa sellaisissa yhteisöissä, jotka eivät esimerkiksi konserniraportoinnin näkökulmasta ole aikaisemmin tällä tavalla menetelleet omassa raportoinnissaan. Toisaalta on myös muistettava, että kirjanpitovelvollisten tulee noudattaa yhdenmukaisia tilinpäätösperiaatteita niin erillistilinpäätöksissä kuin konsernitilinpäätöksissä.

"Lakimuutoksen myötä kirjanpitolainsäädännöstä poistettiin esteet sähköisen kehityksen täysimittaiselle hyödyntämiselle myös taloushallinnossa."

Toisaalta mahdollisuus uusiin arvostusperiaatteisiin tekee yhtiöiden tilinpäätöksistä aikaisempaa vertailukelpoisempia esimerkiksi noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösten kanssa. Toki edelleenkin jää eroja. Näin esimerkiksi sellaisten aineettomien hyödykkeiden kirjanpitokäsittelyn osalta, joiden taloudellinen kokonaisvaikutusaika ei ole luotettavalla tavalla määriteltävissä tai taloudellinen vaikutusaika ei ole taloudellisesti rajoitettu. Nämä on edelleenkin poistettava kirjanpitolain mukaan suunnitelman mukaisesti. Tosin poistoaikaa on aikaisemmasta muutettu siten, että 10 vuoden poistoaika soveltuu enimmäisrajana, jollei kirjanpitovelvollinen pysty näyttämään muuta taloudellista poistoaikaa. Käytännössä tätä voitaneen tulkita siten, että poistoaika voi olla pidempikin kirjanpitovelvollisen sen niin luotettavalla tavalla näyttäessä.

Arkistointivelvoitteet ja kirjanpidon menetelmät muuttuvat

Lakimuutoksen myötä aikaisempi sidottu ja paperimuodossa säilytettävän tasekirjan laatimis- ja säilyttämisvelvoite poistui. Uusien vaatimusten myötä myös tilikauden aikaisen säilytyksen ja pysyväisarkistoinnin vaatimukset yhdentyivät. Aineiston säilyttäminen niin tilikauden aikana kuin tilinpäätöksen jälkeen voidaan joustavasti toteuttaa sähköisessä muodossa maantieteellisistä rajoista tai järjestelmäratkaisuista riippumatta. Kunhan kirjanpitoaineisto on saatettavissa selkokieliseen muotoon vaikeuksitta ja ilman aiheetonta viivettä.

Lakimuutoksen myötä kirjanpitolainsäädännöstä poistettiin esteet sähköisen kehityksen täysimittaiselle hyödyntämiselle myös taloushallinnossa, mahdollistaen näin nykyaikaisen teknologien täysmittaisen käytön kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Tämä tullee jatkossa parantamaan sekä laadintatehokkuutta että helpottamaan aineistojen tarkastelua ja tarkastamista.

Uusi lainsäädäntö korostaa myös kirjausketjun aukottomuutta ja todennettavuutta, joka ulotetaan koskemaan myös tilikauden aikana annettavia viranomaisraportteja. Uudessa lainsäädännössä kirjausketjun säilymistä korostetaan, sanktiouhalla lisättynä, kaikissa olosuhteissa. Jatkossa onkin aikaisempaa korostetummin varmistettava, että jos kirjanpitoon tehdään aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia muutoksia, on korjausten yhteys aikaisemmin annettuihin raportteihin ja viranomaistilityksiin riittävän selkeä.


Miten uusiin vaatimuksiin tulisi varautua?

Uusi kirjanpitolainsäädäntö tuo mukanaan myös muita teknisiä ja terminologisia muutoksia. Niin edellä esitetyt, samoin kuin muut mahdolliset muutokset tulisi kirjanpitovelvollisissa analysoida ja dokumentoida hyvissä ajoin ennen ensimmäisen uuden lainsäädännön voimaan tulon jälkeen laadittavaa tilinpäätöstä. Vaikka uudistettu kirjanpitolaki ei toisikaan mukanaan suuria ja merkittäviä muutoksia, niin näin varmistetaan, että tilikauden aikainen kirjanpito ja siitä laadittava tilinpäätös täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi hyvissä ajoin tehty eri kirjausperiaatteiden ja arvostusvaihtoehtojen analysointi mahdollistaa tilinpäätösraportoinnin laadun kehittämisen ja itse tilinpäätöksen käytännön laadinnan tehostamisen kirjanpitolainsäädännön menetelmämuutokset huomioiden.

 


Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

Tilaa uutiskirje

Lomakkeen tiedoissa ilmeni virheitä. Tarkistathan virheelliset kentät.

Kirjoita kommentti

Roskakommenttien estämiseksi, syötä kirjaimet oheiseen kenttään.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti