Mihin tilintarkastajasi keskittyy tilikaudella 2019?

03.06.2019, Aihe: Talouden ammattilaisille

Riitta Laine

 
Riitta Laine
KHT, tilintarkastusasiantuntija
Suomen Tilintarkastajat ry

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilisanomat-lehdessä 3/2019.
Tähän tekstiin on korjattu otsikon vuosiluku.


Tilintarkastuksen laadunvalvonnan painopistealueet näkyvät myös tilintarkastajien asiakkaiden arjessa.

Tilintarkastajien työn laatua tarkastetaan säännöllisesti. Laadunvalvontaa tekee PRH:n tilintarkastusvalvonta, joka päättää laaduntarkastukselle vuosittaiset painopistealueet. Nämä painopistealueet saattavat vaikuttaa yrityksen tilintarkastukseen.

Tilintarkastus on riskilähtöistä

Tilintarkastus tehdään riskiperusteisesti eli tilintarkastaja tarkastaa perusteellisimmin niitä eriä ja asioita, joihin hän arvioi liittyvän eniten virheen riskiä. Tilinpäätöksen osiin ja lukuihin liittyy luontaisesti tiettyjä riskejä ja riskiin vaikuttaa myös muun muassa yhtiön sisäisen valvonnan taso. Riskit vaikuttavat tilintarkastuksen laajuuteen ja sisältöön.

Tilintarkastajien laaduntarkastuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten tilintarkastaja on arvioinut riskejä ja millaisia tarkastustoimenpiteitä hän niihin kohdistaa. Tämän painopistealueen johdosta tilintarkastaja saattaa kysellä muun muassa sisäisestä valvonnasta, työnjakoon liittyvistä asioista ja tietojärjestelmistä aiempaa enemmän.

Liikevaihto

Liikevaihto on liiketoimintaa harjoittavan yhtiön tärkeimpiä tunnuslukuja ja mittareita. Tilintarkastuksen kannalta liikevaihto on sekä haastava että tärkeä tarkastuskohde. Se on tilinpäätöksen eristä usein kaikkein yksilöllisin muihin yhtiöihin verrattuna ja suurivolyyminen. Sen tarkastus onkin yleensä suunniteltava yhtiökohtaisesti ja tarkastuksen on oltava riittävän kattavaa. Kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaan liikevaihtoon liittyy riski väärinkäytöksestä. Muun muassa näistä syistä tilintarkastaja tarkastaa liikevaihtoa perusteellisesti joka tilikaudella.

Aloittaessaan liikevaihdon tarkastusta tilintarkastaja muodostaa ensin käsityksen siitä, millaisista tuotteista ja palveluista tuottoja kertyy ja miten ne kirjataan kirjanpitoon. Hän tutustuu myös liikevaihdon prosessiin ja tietojärjestelmiin tilauksista perintään saakka sekä selvittää muun muassa, millaisia kontrolleja ja työnjakoja johto on luonut varmistaakseen tuloutuksen ja tilinpäätöstietojen oikeellisuuden.

Tämän jälkeen tilintarkastaja arvioi, millaisia riskejä liikevaihtoon voisi liittyä ja millaista tarkastusta hän tekee. Jos tilintarkastaja esimerkiksi arvioi, että tuloutuksen ajoitukseen liittyy virheen riski tilikauden vaihtuessa, suuntaa hän tarkastuksensa tilikausikatkoon. Jos riski taas liittyy liikevaihdon euromääräiseen oikeellisuuteen, saattaa tilintarkastaja tarkastaa laskutuksen taustalla olevia dokumentteja, kuten tilauksia, myyntisopimuksia tai hinnoittelua. Tilintarkastaja voi käyttää tarkastukseensa myös ulkopuolisia vahvistuksia, maksusuorituksia, data-analytiikkaa tai kateanalyyseja.

Riskeistä, erilaisista liikevaihtovirroista, tuloutus- ja kirjaustavoista ja käytetyistä tietojärjestelmistä johtuen eri tilintarkastajat voivat päätyä erilaisiin tarkastustapayhdistelmiin sen mukaan, mikä on tehokasta ja järkevää kunkin asiakkaan osalta. Onkin hyvä, jos tilintarkastaja toimittaa liikevaihdon tarkastusta varten aineistopyyntölistan etukäteen. Liikevaihdon tarkastus voidaan aloittaa jo tilikauden aikana, mikä nopeuttaa tilinpäätöstarkastusta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuudenkin tilintarkastus alkaa siitä, että tilintarkastaja muodostaa käsityksen tarkastettavasta erästä. Hän selvittää, mistä vaihto-omaisuus koostuu, missä se sijaitsee, miten se inventoidaan ja arvostetaan sekä miten varaston muutokset kirjataan kirjanpitoon. Tämän jälkeen hän arvioi riskit ja suunnittelee tarkastuksen sekä päättää inventaariin osallistumisesta.

Varastoa koskevat riskit liittyvät usein olemassaoloon ja kuntoon, joita on yleensä tehokkainta tarkastaa osallistumalla yhtiön inventaarioon. Tilintarkastusstandardit edellyttävät tätä. Inventaarissa tilintarkastaja havainnoi sen suorittamista ja tekee tarkastuslaskentoja. Varastoon saattaa liittyä myös arvostusriskiä, mistä syystä yleensä tarkastetaan sekä alkuperäistä arvostusta (hankintahinta tai omakustannushinta) että myöhemmin tehtyjä oikaisuja arvostukseen (arvonalennukset).

Tilintarkastaja voi tehdä myös varaston pistokoelaskentaa, arvioida arvonalennusperiaatteita ja tehtyä arvonalennusta, tarkastaa omakustannuslaskelmia tai standardihintoja sekä pyytää ulkopuolisia vahvistuksia. Vaihto-omaisuudenkin osalta tarkastusta voidaan tehdä jo tilikauden aikana.

Lähipiiri

Yhtiöllä on erilaisia velvollisuuksia lähipiirin suhteen, kuten osakasluettelon ylläpito, kaupparekisteritietojen ajan tasalla pitäminen sekä riittävien tietojen antaminen lähipiiriasioista tilinpäätöksessä. Tilintarkastaja tarkastaa osana tilintarkastusta, että nämä velvollisuudet on hoidettu. Hän pysyy tilintarkastuksen ajan tarkkaavaisena mahdollisten lähipiiritapahtumien varalta, selvittää niiden liiketoiminnalliset perusteet ja tarkastaa tilinpäätöksessä annetut lähipiiriliitetiedot.

Osakeyhtiölain vastaisista lainoista tilintarkastaja huomauttaa tilintarkastuskertomuksessaan. Tilintarkastusta sujuvoittaa, jos yhtiö on hoitanut velvollisuutensa, kartoittanut lähipiirinsä, seurannut lähipiiritapahtumia ja antanut niistä vaadittavat tiedot tilinpäätöksessään.

Muistiotositteet

Suoriin pääkirjanpitovienteihin (muistiotositteet) liittyy tilintarkastuksen kannalta erilaisia riskejä kuin alakirjanpitojen kautta tuleviin vienteihin muun muassa siksi, että niille ei välttämättä ole otettu käyttöön hyväksyntä- ja työnjaollisia kontrolleja. Tilintarkastusstandardien mukaan muistiotositteisiin liittyy sekä tahattoman virheen riski että riski siitä, että niillä tehdään tahallisia tilinpäätöksen lukuja vääristäviä kirjauksia.

Myös muistiotositteiden tarkastus alkaa käsityksen muodostamisesta. Tilintarkastajaa kiinnostaa muun muassa, millä tositelajeilla ja mitä kirjauksia yhtiössä tyypillisesti tehdään suorilla pääkirjavienneillä. Hän suuntaa tarkastuksensa sellaisiin kirjauksiin, jotka vaikuttavat epätavallisilta.

Muistiotositteiden tarkastusta varten tilintarkastaja tarvitsee päivä- ja pääkirjan, joissa näkyvät vientiselite, sekä muistiotositteet. Tositteen liitteenä pitää löytyä perusteet kirjauksen tekemiselle, kuten laskelmat ja muut dokumentit. Kannattaa varmistaa, että se viimeinenkin, loppuhetkillä tehty, tosite on mukana aineistossa.

Tilintarkastusevidenssin hankkiminen

Tilintarkastuksen on oltava riittävän syvällistä ja objektiivista, joten kirjauksista pyritään yleensä varmistumaan menemällä tiedon alkulähteille. Pelkän kirjaustositteen tai yhtiön oman laskelman tarkastaminen ei siksi välttämättä riitä, vaikka tilintarkastaja lähtökohtaisesti luottaakin saamaansa aineistoon ja tarkastamaansa yhtiöön. Riittävää tilintarkastusevidenssiä voidaan hankkia esimerkiksi vertaamalla

  • kulukirjausta ostolaskuun
  • tuottoa sopimukseen
  • tilaukseen tai maksusuoritukseen
  • lainan saldoa ja korkoa lainasopimukseen
  • pankkisaamista tiliotteeseen tai
  • myyntisaamista vahvistukseen

Tilintarkastaja arvioi myös kirjanpito- ja muiden raporttien luotettavuutta, erityisesti silloin, jos ne eivät ole vakioraportteja valmisohjelmasta.

Yhteistyöllä ja ennakoinnilla kohti sujuvampaa tilintarkastusta

Tilinpäätösten laatijoiden, niistä vastaavien tahojen ja tilintarkastajien saumaton yhteistyö on tärkeää etenkin tilinpäätöskiireiden aikaan. Tilintarkastajan kanssa on hyvä olla yhteydessä jo tilikauden aikana muun muassa siksi, että tiedetään, aikooko hän osallistua inventaarioon. Myös tilintarkastuksen aikatauluista ja muista käytännön asioista kannattaa sopia hyvissä ajoin.

Tilintarkastajalle kannattaa antaa käyttöoikeudet taloushallinnon ohjelmistoihin, jotta taloushallinnon sähköisyydestä olisi hyötyä tilintarkastuksessa. Tilintarkastusta nopeuttaa se, että tositteissa on asianmukaiset liitteet sekä se, että hallinnon pöytäkirjat ja merkittävät sopimukset ja muut aineistot löytyvät helposti. Tilintarkastus on sitä sujuvampaa, mitä huolellisemmin hallinto on hoidettu ja tilinpäätös laadittu – lakien ja säännösten mukaisesti ja se antaa oikean ja riittävän kuvan. Mitä vähemmän tilintarkastaja havaitsee virheitä ja puutteita, sen sujuvampi tilintarkastus ja puhtaampi tilintarkastuskertomus.

Laaduntarkastuksen painopistealueet 2019–2021

  • Riskien arviointi ja suunnitellut toimenpiteet riskeihin vastaamiseksi
  • Liikevaihdon tai vastaavien tuottojen tarkastus
  • Vaihto-omaisuuden tarkastus
  • Muistiotositteiden tarkastus
  • Lähipiiriin liittyvien tietojen tarkastus sekä
  • Tilintarkastusevidenssin hankkiminen

Lue lisää laaduntarkastuksen painopistealueista PRH:n sivuilta >


Lue Riitan aiemmat artikkelit:


Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti