Säätiön johdon tehtävänä on edistää aktiivisesti hyödyllistä tarkoitusta

23.01.2017, Aihe: Talouden ammattilaisille

Terhi Maijala

 

Terhi Maijala
VT, valvonta- ja lakipäällikkö
PRH


Säätiöt – toimijoita sekä varoja hyödyllisiin tarkoituksiin käytettäväksi

Suomalaisten säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma PRH:lle toimitettujen vuosiselvitysten perusteella on yli 18 miljardia euroa. Säätiörekisteriin on tätä kirjoittaessani rekisteröity 2 723 säätiötä. Vuonna 2016 määrä jonkin verran laski. Uusia rekisteröitiin 29 ja säätiörekisteristä poistui 139. Suurin osa eli 106 kappaletta poistettiin rekisteristä 1.12.2015 voimaan tulleen säätiölain mahdollistaman rekisteripoiston perusteella. Toimimattomien säätiöiden poistamisen seurauksena säätiörekisteri on nyt paremmin ajan tasalla.

Säätiölain huolellisuusvelvollisuutta voi pitää yhtenä tärkeimpänä
ohjeena säätiön johdolle.

Suomalaiset säätiöt, niiden toiminta ja varallisuus ovat kaikki olemassa erilaisia hyödyllisiä tarkoituksia varten. Niin vanhan kuin uudenkin säätiölain mukaan säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Tarkoituksen ei tarvitse olla aatteellinen tai yleishyödyllinen, mutta hyödyllinen. Hyödyllistä tarkoitusta säätiö voi toteuttaa apurahoja jakamalla, toimintaa harjoittamalla tai näiden yhdistelmänä. Mutta sitä on toteutettava eli apurahoja on jaettava, toimintaa pyöritettävä. Säätiö ei ole esimerkiksi pelkästään varallisuusmassa, sijoitusorganisaatio tai varojen säilyttäjä. Säätiö on hyödyllistä tarkoitusta toteuttava oikeushenkilö.

Johdon aktiivinen toimimisvelvoite

Säätiö ei myöskään ole omistajien tai jäsenten muodostama yhteisö, jossa nämä henkilöt voivat ohjata toimintaa ja viime kädessä päättää sen kohtalosta. Näiden henkilöiden sijaan säätiöllä on paperille kirjoitettu tarkoitus, joka ohjaa sen toimintaa. Ja nimenomaan tätä sääntöihin kirjoitettua tarkoitusta – eikä mitään muuta – säätiön on toteutettava. No, sellaisenaanhan säätiö ei kuitenkaan mitään toteuta, vaan ihmiset säätiön toiminnassa ja säätiön johto.

Säätiölain mukaan säätiön johdon on huolellisesti edistettävä säätiön tarkoitusta ja säätiön etua. Jokaisen säätiön johtoon kuuluvan on syytä huomioida laista nämä asiat:

  1. Kenen on tehtävä?
    Velvollisuus koskee säätiön johtoa. Siis hallitusta ja, jos säätiöllä on toimitusjohtaja ja/tai hallintoneuvosto, niin näitä. Velvollisuus on jokaisella johdon jäsenellä henkilökohtaisesti. Säätiön hallituksen jäsen ei voi ajatella, että ”nyt en ehdi tai kykene, eiköhän muut hoida homman”. Johtoon kuuluvan velvollisuutta tehostaa muun muassa säätiölain sanktio henkilökohtaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Säätiön johdon jäsenellä on vaativa ja vastuullinen tehtävä.
  2. Mitä on tehtävä?
    On edistettävä. Ei siis säilytettävä tai oltava, vaan on vietävä eteenpäin. Säätiön johdolla on siis aktiivinen velvollisuus toimia. Jos johto ei toimi aktiivisesti, niin säätiö ei toteuta asianmukaisesti tarkoitustaan ja näin säätiön olemassaolon perusta eli hyödyllinen tarkoitus jää kokonaan tai osittain saavuttamatta.
  3. Toimia miten?
    On toimittava huolellisesti. Säätiön johtoon kuuluvan on toimittava siten, kuin huolellinen ihminen toimisi vastaavassa tilanteessa. Huolellisuutta on arvioida omat kyvyt ja mahdollisuus tehtävän hoitamiseen – onko eväitä tehtävän vastaanottamiseen tai siinä jatkamiseen? Tehtävässä toimiessa huolellisuutta ovat suunnitelmallisuus, dokumentointi sekä asioihin perehtyminen. Säätiön säännöistä, toiminnasta ja toimialasta, keskeisistä sopimuksista, säätiölaista ja tietysti kulloinkin ratkaistavana olevasta asiasta on syytä olla perillä. Esteellisyystilanteista on oltava selvillä ja niihin on reagoitava.
  4. Mihin suuntaan?
    Johdon tehtävänä on edistää säätiön säännöissä määrätyn tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Mitään muuta tarkoitusta ei voida toteuttaa kuin sitä, mitä on säätiön sääntöihin kirjoitettu. Ei vaikka tarkoitus olisi kuinka hyödyllistä, ajankohtaista tai tarpeellista tahansa. Säätiön sääntöjen tarkoituspykälä onkin syytä kerrata säätiössä riittävän usein. Velvollisuus edistää säätiön etua sisältää säätiön hallituksen jäseniä ja muita johtoon kuuluvia koskevan lojaliteettivelvollisuuden säätiötä kohtaan. Säätiön hallituksessa istuessa – tai siis aktiivisesti toimiessa! – minkään muun organisaation, henkilön tai tahon etua ei tule ajaa eikä edistää. Säätiön asioita hoitaessa on hyvä laittaa päähän silmälasit, joilla ratkaisu tulee katsottua kysymyksessä olevan säätiön tarkoituksen ja edun läpi.

Säätiölain huolellisuusvelvollisuutta voi pitää yhtenä tärkeimpänä ohjeena säätiön johdolle. Kun kussakin säätiössä jokainen johdon jäsen toimii ohjetta noudattaen, niin säätiö edistää tarkoitustaan ja näin monet hyödylliset tarkoitukset yhteiskunnassa toteutuvat. Ja kun jokainen säätiön johtoon kuuluva tuon ohjeen mukaisesti toimii, niin me säätiövalvojat Arkadiankatu kuuden viidennessä kerroksessa voimme etsiä muita tehtäviä!


Terhi Maijala toimii luennoitsijana Säätiöiden ajankohtaispäivä – säätiölaki NYT -koulutuksessa 16.2.2017. Osallistu Helsingissä tai etänä!

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

Julkaisumme yhdistyksille ja säätiöille >

Lomakkeen tiedoissa ilmeni virheitä. Tarkistathan virheelliset kentät.

Kirjoita kommentti

Roskakommenttien estämiseksi, syötä kirjaimet oheiseen kenttään.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti