Suuria ja pieniä muutoksia yritysverotuksessa

26.06.2019, Aihe: Talouden ammattilaisille

Merja Raunio_uusi

Merja Raunio 
OTK, VT, Senior Advisor
Roschier Asianajotoimisto Oy


Yksinomaan Suomessa toimivien yritysten verotettavan tulon laskemisessa viime vuosina toteutetut muutokset ovat koskeneet verrattain pientä osaa yrityksistä. Esimerkiksi ainut vuoden 2019 alusta voimaan tullut EVL:n muutos koski korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista. Korkovähennysrajoitusten muutos koski lähinnä niitä yhtiöitä, joiden konsernin ulkopuolisille tahoille maksamien nettokorkojen määrä ylittää 3 milj. euroa.

Vuoden 2020 alusta voimaan tuleva tulolähdejaon poistuminen puolestaan muuttaa arviolta reilun 5 000 yrityksen tuloverojen määrää aikaisempaan verrattuna. Myös esimerkiksi kapitalisaatiosopimusten veromuutoksilla on vaikutusta vain harvojen yritysten verotukseen.

Eikö yritysverotuksessa siis enää tapahdu muutoksia?

Kyllä tapahtuu, ja paljon. Vuonna 2013 alkaneen G20:n ja OECD:n BEPS-hankkeen myötä kansainvälisessä verotuksessa on tapahtunut ja tapahtuu suuria muutoksia. Nämä muutokset vaikuttavat kaikkien kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten tuloverotukseen. Esimerkiksi osa BEPS-hankkeen implementoimiseksi ja ATA-direktiiveihin pohjautuvista veromuutoksista on ollut voimassa jo tämän vuoden alusta, ja lisää muutoksia on luvassa vuodelle 2020. Tulevat muutokset koskevat esimerkiksi rajat ylittäviä hybridijärjestelyjä sekä ns. maastapoistumisveroa. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi solmittuihin verosopimuksiin on tullut muutoksia ns. multi-instrumentin voimaantulon myötä.

BEPS, ATAD, multi-instrumentti, hybridi, CFC – mitä nämä kaikki tarkoittavat? Entä tarvitseeko muutoksista välittää, jos konsernissa ei ole ollut veroparatiiseihin sijoittuneita väliyhteisöjä tai hybridijärjestelyjä ei ole ollut käytössä?

Muuttuneessa kansainvälisessä veroympäristössä aikaisemmin täysin turvalliset ja tavanomaiset rakenteet saattavat sisältää yllättäviä veroriskejä. Ulkomaisen holdingyhtiön tulo saatetaankin verottaa Suomessa, ja holdingyhtiön sijaintimaa saattaa periä holdingyhtiön jakamista osingoista lähdeveroa. Kansainvälisten konsernien on käytävä läpi konsernirakenteensa, vaikka rakenteilla ei olisikaan tavoiteltu tai saavutettu verohyötyjä.

Mutta se ei vielä riitä. Moitittavaan verojen minimointiin puututaan myös yritysten selvittämisvelvollisuutta ja tiedonantovelvollisuutta lisäämällä. Nämä selvittämisvelvollisuudet ja tiedonantovelvollisuudet koskevat kaikkia: muitakin kuin niitä yrityksiä, jotka ovat suunnitelmallisesti minimoineet yritysverotustaan. Täyttääkseen raportointivelvollisuutensa yrityksen on oman verokohtelunsa lisäksi tunnettava usein myös ulkomaisen liikekumppaninsa verokohtelu.

No, loppuvatko uudistukset sitten tähän?

Eivät todellakaan. OECD:ssä on vireillä talouden digitalisoitumiseen liittyvien verohaasteiden käsittely. Ehdotuksia voidaan odottaa vuonna 2020. Julkaistujen luonnosten perusteella monen suomalaisenkin yrityksen tuloa saatetaan tulevaisuudessa verottaa ulkomailla, vaikka toimintaa harjoitettaisiin yksinomaan Suomesta käsin.

Kiristyksiä, monimutkaistumista, raportointia. Onko mitään hyviä uutisia?

Suomalaista verotusmenettelyä on kehitetty ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia on lisätty. Paras uudistus on kuitenkin ennakollisten keskustelujen laajentaminen suurimpien yritysten verokysymyksistä kaikkien osakeyhtiöiden yritysverotuksen kysymyksiin. Nykyisin verotukseen liittyvistä tulkintakysymyksistä voi keskustella Verohallinnon kanssa etukäteen positiivisessa ilmapiirissä ja molemmille osapuolille hyväksyttävää ratkaisua hakien.

Ja varmasti niiden perinteisten kotimaisten tulkintakysymysten vakiintuminen säädösten pysyessä muuttumattomia on sekin hyvä uutinen.



Pidä tietosi ja osaamisesi ajan tasalla ja tilaa Yritysverotus 2019 -videokoulutuspaketti, jossa Merja Raunio ja joukko muita verotuksen erityisasiantuntijoitamme kokoaa kaiken olennaisen tiedon tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Tutusrtu myös muihin verotuskoulutuksiin sekä aiheeseen liittyviin julkaisuihin.


Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.
+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti