Tilinpäätöstiedolle on tilausta nyt ja tulevaisuudessa

14.03.2018, Aihe: Talouden ammattilaisille

Timo Kaisanlahti kuvaaja Aki Rask
Kirjanpitolautakunnan puheenjohtaja ja tuore tilinpäätösoikeuden työelämäprofessori Timo Kaisanlahti sanoo, että tilinpäätösinformaatiolle on edelleen tarvetta.

Kirjanpitolain uudistumista hän pitää erittäin tervetulleena.

Teksti Minttu Sallinen
Kuvat Aki Rask


Suomessa tilinpäätösinformaatiolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli. Luottamus taloudellisen informaation oikeellisuuteen on suuri. Timo Kaisanlahti on katsonut vuosikymmeniä läheltä suomalaista tilinpäätöskäytäntöä ja vaikuttanut itse merkittävästi sen kehittymiseen. Edelleen hän allekirjoittaa tilinpäätösinformaation merkityksen.

– Tilinpäätösinformaatiolla tulee varmasti olemaan kysyntää aina. Toki näen, että tarpeet suuryrityksillä ja pienillä yrityksillä ovat hyvin erilaiset, Kaisanlahti sanoo.

Suuryrityksille tilinpäätösinformaatiolla on merkittävä julkisuuskuva. Pienille yrityksille tilinpäätösinformaation merkitys korostuu esimerkiksi rahoituksen saannin yhteydessä. Tämän lisäksi julkinen tuloslaskelma ja tilinpäätös toimivat verotuksen perustana ja ovat merkittäviä velkojansuojan kannalta.

– Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa julkisilla tilinpäätöstiedoilla on merkittävä rooli monien sidosryhmien suuntaan. Pidän kuitenkin hyvänä suuntauksena, että tilinpäätösvaatimuksia eriytetään suurten ja pienten yritysten osalta, Kaisanlahti jatkaa viitaten viimeisimpään kirjanpitolain uudistukseen.

Kirjanpitolain uudistus helpottaa pien- ja mikroyritysten toimintaa

Kirjanpitolaki uudistui vuoden 2016 alussa, ja ensimmäiset tilinpäätökset on jo tehty uudistuneen lain mukaisesti. Uudistus toi mukanaan mikroyrityksen käsitteen ja kokoluokan. Samalla pien- ja mikroyritysten tilinpäätösvaatimuksia helpotettiin.

Timo Kaisanlahti toimi uudistuksen perustana olleen työryhmän puheenjohtajana, joten uudistus on hänelle tuttuakin tutumpi.

− Uudistus oli tervetullut, sillä suuryritykset ja pienyritykset muodostavat kaksi eri maailmaa.

Pien- ja mikroyritysasetuksen taustalla on vuoden 2013 EU-direktiivi, joka määrittelee pienyritysten raportointia. Timo Kaisanlahti pitää muutosta EU-tasolla merkittävänä, koska se kuvaa tahtotilaa kääntää fokusta pörssiyrityksistä pienempiin kirjanpitovelvollisiin. EU-tasolla haluttiin helpottaa etenkin mikroyritysten elämää.

– EU:ssa on pystytty määrittelemään maksimitaso, jota pienyritysten tilinpäätöksiltä voidaan vaatia. Tämä on melkoinen paradigmamuutos aiempaan. EU-tasolla on nyt määritelty kaikkia jäsenmaita sitovasti, mitä pienyritysten tilinpäätöksissä pitää esittää rivitasolla ja mitä liitetietoja sieltä täytyy löytyä.

Suojasatamasäännös yksi merkittävimmistä uudistuksista

Uudessa pien- ja mikroyritysasetuksessa on seurattu Kaisanlahden mukaan EU-direktiivin lähtökohtia. Asetuksen yksi merkittävimmistä uudistuksista oli niin sanottu suojasatamasäännös, jota mikroyritykset voivat hyödyntää.

− Asetuksen vaatimusten täyttämän tilinpäätöksen pitäisi olla täysin riittävä ja antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen tilanteesta. En usko, että suojasatamasäännökseen liittyisi varauksia. Jos yritystoiminnassa ilmenee ongelmia tai jopa laittomuuksia, tulisivat ne esille ilman tilinpäätöstäkin.

Kaisanlahti kuitenkin toteaa, että uusi asetus ei ole aivan yksiselitteinen.

− Esimerkiksi toiminnan jatkuvuus -olettaman esiintuominen on harkinnanvaraista. Jos epävarmuustekijöitä on kuitenkin nähtävissä, kuuluu tämä ehdottomasti kerrottaviin seikkoihin.

Mikroyritysasetuksen sallimia tilinpäätöshuojennuksia ei ole vielä toistaiseksi hyödynnetty kovin laajassa mittakaavassa. Timo Kaisanlahti pitää luonnollisena, että muutokseen menee useampia vuosia.

− Parin vuoden sisällä nähdään, miten säännöstö muotoutuu käytäntöön. Myös tilitoimistoilla menee hetki, kun ne ryhtyvät hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Ja jos pienyritys haluaa edelleen soveltaa kirjanpitoasetuksen suuremmille yrityksille tarkoitettuja säännöksiä, en näe tälle estettä.

Taloudellisen raportoinnin digitalisoituminen on luontevaa

Taloudellinen informaatio digitalisoituu ja sähköistyy kiihtyvällä vauhdilla. Monien hyvien puolien ohella kehitykseen nähdään liittyvän myös epävarmuustekijöitä esimerkiksi tietojen pelkistymisen tai luotettavuuden näkökulmista.

Timo Kaisanlahti näkee sähköistymisen välttämättömänä kehityssuuntana – taloudellinen raportointi ei voi jäädä kehityksen jalkoihin.

− En itse näe pelkotiloja, että digitalisoituminen johtaisi tietojen esittämistapojen pelkistämiseen tai luotettavuuden heikkenemiseen. Tällöinhän digitalisaatio ei enää palvelisi tarkoitustaan.

− Digitalisaatio taipuu ja sitä kehitetään tarpeen mukaan. Informaation oikeellisuuden täytyy olla varmennettavissa aina, ja uskon, että tiedon luotettavuus tulee jopa paranemaan digitalisaation myötä. Jos ongelmia ilmenee, on lainsäätäjän tehtävä puuttua asiaan. Myös raportointijärjestelmiä pystytään aina kehittämään.

Kirjanpitolautakunnan työstä mahdollisimman hyödyllistä

Kirjanpitolautakunnalla on merkittävä rooli hyvän kirjanpitokäytännön edistämisessä Suomessa. Timo Kaisanlahti on ohjannut toimintaa liki kymmenen vuoden ajan KILAn puheenjohtajana.

Kirjanpitolain uudistus tai pien- ja mikroyrityssäännöstöjen soveltaminen eivät ole ainakaan vielä tuoneet kysymystulvaa lautakunnalle, mutta muuten työsarkaa riittää. Kaisanlahtea on pohdituttanut, miten lautakunnan työstä olisi mahdollisimman paljon hyötyä kirjanpitovelvollisille.

− Olen miettinyt, mikä olisi yleisohjeiden ja yksittäisten lausuntojen optimaalinen suhde. Pitäisikö työtä painottaa enemmän yleisohjeiden antamiseen? Lausuntoja on yhteensä lähes kaksituhatta, joista osa on jo ajan kulun ja säädännön kehityksen myötä menettänyt merkitystään. Pitäisi kyetä vastaamaan erityisesti pienyrityksiä koskeviin kysymyksiin – vaikkakin monet kysymykset liittyvät sekä pieniin että suuriin yrityksiin.

− Aikapaineet rasittavat toki myös kirjanpitolautakuntaa, mutta lausuntopyynnöt pyritään hoitamaan säällisessä ajassa, Kaisanlahti lupaa.

Uusia uratuulia

Timo Kaisanlahden uralla kääntyi uusi sivu vuodenvaihteessa, kun hän siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöön vastaamaan tilinpäätös- ja kirjanpitolainsäädännön nykytilan arvioinnista.

– Tarkoitus on kartoittaa, millaisia muutostarpeita lainsäädäntöön kohdistuu liiketoimintaympäristön nykyisessä kehitysvaiheessa. Samalla määritetään suuntaviivat vaalikaudelle 2019–2022.

Arviointityön lähtökohtia ovat muun muassa digitalisoitumisen ja sen mahdollistaman jakamis- ja alustatalouden merkitys yrittäjyyden uusille muodoille.

Kaisanlahti aloitti vuoden alussa myös tilinpäätösoikeuden työelämäprofessorina Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Uusi professuuri on osa-aikainen, ja se pitää sisällään tutkimusta, opetusta, harjoitustyöseminaareja ja gradunohjauksia.

Tutkimustyössä Kaisanlahden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti vastuukysymykset yritysjohdon, tilitoimiston ja tilintarkastajan triangelissa. Rajankäynti on vaikeaa, jollei mielletä, mitkä ovat kullekin osapuolelle kuuluvat tehtävät kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.

Professorin työ on jo entuudestaan tuttua Kaisanlahdelle, joka on pitänyt useana syksynä tilinpäätöskurssia opiskelijoille. Hänen tavoitteenaan on saada opiskelijat ymmärtämään tilinpäätöstä.

– Tarkoitus ei ole tehdä oikeustieteilijöistä kirjanpitoihmisiä, mutta heidän on opittava kysymään oikeita kysymyksiä tilintarkastajilta ja yrityksiltä. Heidän on nähtävä, mihin tilinpäätös perustuu. Kirjanpidollinen informaatio on perustana paitsi yhtiöoikeudessa myös yritysjärjestelyissä ja kilpailuoikeudessa.


Timo Kaisanlahti uusi
Kuka? Timo Kaisanlahti

  • Koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja kauppatieteiden maisteri.
  • Vastaa työ- ja elinkeinoministeriössä kirjanpitolainsäädännön nykytilasta tehtävästä selvitystyöstä.
  • Aloitti vuoden alussa osa-aikaisena tilinpäätösoikeuden työelämäprofessorina Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
  • Toiminut kirjanpitolautakunnan puheenjohtajana vuodesta 2010 alkaen sekä vuoden 2015 kirjanpitouudistuksen perustana olleen työryhmän puheenjohtajan tehtävässä.
  • Vastannut aiemmin kirjanpitolainsäädännön valmistelusta kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä toiminut kirjanpitolautakunnan sihteerinä samoin kuin Suomen edustajana Euroopan unionin tilinpäätösasioiden käsittelyssä.
  • Kirjoittanut lukuisia asiantuntijajulkaisuja ja on kysytty luennoitsija ja kouluttaja.
  • Seuraa intohimoisesti tosi-tv:n auton tuunaussarjoja, vaikka oma peukalo löytyy kämmenen absoluuttisesta keskipisteestä.

Artikkeli luettavissa myös Profiitti - Talous & tilintarkastus -lehdestä 1/2018.
Tilaa maksuton lehti sähköisenä versiona!

Huomaa myös:

Liity postituslistalle 

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti