Uusia korkorajoituksia odoteltaessa

22.11.2017, Aihe: Talouden ammattilaisille

outiukkola www

  
Outi Ukkola 
VT  
Deloitte Oy 


Korkorajoitukset laajenevat pantaessa täytäntöön kansainvälisiä veropohjan rapautumista estäviä toimia. Odotamme parhaillaan luonnosta Suomen uusista korkovähennyssäännöksistä, jotka tulisivat ATAD 1 -direktiivin perusteella sovellettaviksi viimeistään 2020. 

Yrityksen toiminnan rahoituksella ja rahoitusvaihtoehtojen valinnalla on merkittäviä veroseuraamuksia. Suomessa on sovellettu yritysten maksamien korkojen vähennysoikeuden rajoituksia jo useita vuosia. Rajoituksen tavoitteena on turvata Suomen veropohjaa. 

Uudistus on ollut onnistunut VATT:n tuoreen tutkimuksen perusteella. Tutkijat (Harju, Kauppinen ja Ropponen) ovat selvittäneet, että suomalaiset monikansalliset yritykset reagoivat korkovähennysrajoitukseen pienentämällä korkomenojaan. Lisäksi tytäryhtiöiden havaitaan pienentäneen pitkäaikaisten velkojen määrää rajoituksen jälkeen. Tutkimuksen johtopäätös on, ettei uudistuksella ole ollut mitään haitallisia vaikutuksia. 

Rajoitukset tulevat kuitenkin laajenemaan entisestään, kun kansainväliset veropohjan rapautumista estävät toimet tulevat pian täytäntöön pantaviksi. Euroopan unionin komission tammikuussa 2016 antama ns. ATAD I -direktiivi sisältää sääntelyn vähimmäistason. Odotamme parhaillaan luonnosta Suomen uusista korkovähennyssäännöksistä, jotka tulisivat direktiivin perusteella sovellettaviksi viimeistään 2020. 

Mikä muuttuu? 

Kolmansille rahoittajille maksetut nettokorkomenot tulevat rajoitusten piiriin. Korkomenon käsite on laajempi kuin Suomen nykyisissä säännöissä. ATAD I mahdollistaisi nyt sovelletun 500 000 euron rajan nostamisen 3 miljoonaan euroon. Nettokorkomenojen ylittäessä rajan niiden voidaan katsoa olevan kokonaan rajoituksen piirissä tai vain rajan ylittävältä osalta (ns. safe harbour, jota meillä ei nykyisin sovelleta). ATAD 1:n tasevertailu on lempeämpi kuin Suomen nykyinen sääntely. 

Valtiovarainministeriö julkaisi kesällä 2017 raportin BEPS:n taloudellisten vaikutusten arvioista (VM:n julkaisu 26/2017). Raportissa esitettyjen Verohallinnon tietojen mukaan noin 82 % (2015) kaikista nettokorkomenoista syntyi yhteisöissä, joiden nettokorkomenojen määrä oli suurempi kuin 500 000 euroa. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettujen nettokorkomenojen osuus kaikista suomalaisten yhteisöjen nettokorkomenoista oli noin 86 % vuonna 2013. Vuonna 2014 vastaava luku oli noin 77 % ja vuonna 2015 noin 72 %. 

Muutoksen taloudellista vaikutuksista 

Valtiovarainministeriön raportin toimialatarkastelun mukaan eniten uusien säännösten mukaista vähennyskelvotonta menoa muodostuisi liike-elämän palveluissa, rahoituksessa ja vakuutuksessa sekä teollisuudessa. Suomen nykyiseen rajoitukseen verrattuna vähennyskelvottomien menojen määrä kasvaisi suhteellisesti eniten energia- ja kiinteistöalalla. 

Näillä toimialoilla vähennyskelvottoman korkomenon yhteismäärän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan. Suurin muutos kohdistuu ns. Mankala-yhtiöihin, vaikka niiden velkajärjestelyihin ei liity verosuunnittelua. Entistä tiukemmat rajoitukset kohdistuvat myös täysin kotimaisiin konserneihin, joilla ei ole mitään liittymää kansainväliseen verosuunnitteluun. 

Paljon pääomaa vaativissa investoinneissa velkarahoituksen saatavuus ja hinta ovat aina keskeisiä tekijöitä investointia harkittaessa. Menojen verovähennyskelvottomuus kohottaa investoinnilta edellytettyä tuottovaatimusta. Valtiovarainministeriön raportin mukaan riskiä uusien rajoituksien kielteisistä investointivaikutuksista kasvattaa kuitenkin se, että yritysrahoitus Suomessa on velkavetoisempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Pienten markkinoiden talouksissa verotuksella on muutenkin suurempi merkitys yritysten investointipäätöksissä kuin suurten markkinoiden talouksissa. 

Raportissa ennakoidaan, että matalien korkotasojen olosuhteissa riskit kielteisistä investointivaikutuksista realisoituisivat kuitenkin luultavasti vain joiltakin osin. Raportissa oletetaan, että konsernien sopeutumisjärjestelyt, joilla pyritään estämään vähennyskelvottomia korkomenoja, vähentäisivät riskien toteutumisen todennäköisyyttä. 

Missä konsernin elinkeinotoiminnan velkojen korot tulevaisuudessa vähennetään? 

Ääni täältä kentältä kysyy kuitenkin, missä konsernien elinkeinotoiminnan velkojen korot tulevaisuudessa vähennetään? Jos jokaisessa maassa on vähennysrajoituksia, jätetäänkö korkomenot pääosin pääkonttorimaihin? Tehdäänkö jokaisessa konsernissa leikkurilaskelmia kuukausitasolla ja pyritään eliminoimaan menetyksiä jatkuvalla suunnittelulla? Valtiovarainministeriö näkee mahdollisena myös sen, että yritysten kotipaikkoja aletaan siirtää Suomesta. Mitä tapahtuu, kun yrityslainojen korot nousevat? 

Uusien rajoitusten reaalitaloudelliset vaikutukset ja verotuottovaikutukset riippuvat siitä, miten direktiivi implementoidaan muihin EU:n jäsenvaltioihin ja miten yritykset näihin ratkaisuihin sopeutuvat. Koska pitkälle harmonisoitu korkorajoitussääntely voi olla epäedullinen avoimelle taloudelle, on todennäköistä ja toivottavaa, että muiden maiden reaktioita seurataan ennen lopullisten rajoitusten säätämistä.   

VT Outi Ukkola on Deloitte Oy:ssä International Tax | Transfer Pricing -liiketoiminta-alueen Partner. 


Tutustu veroaiheisiin julkaisuihimme

Tutustu ajankohtaiseen koulutustarjontaamme

Liity postituslistalle

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

Osakeyhtiön varojenjako ja verotuskysymykset            25.1.2018           Myös etänä

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti