Yritysjärjestelyiden verotuksessa luvassa kaksi suurta muutosta vuosina 2019-2020

22.08.2019, Aihe: Talouden ammattilaisille

Saku-Matti Koponen

Saku-Matti Koponen 
Senior Manager, EY


Yritysjärjestelyiden verotukseen on vuosina 2019-2020 tulossa kaksi suurta muutosta. Elinkeinoverolain korkovähennysoikeutta on rajoitettu 1.1.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella, ja yhteisöjen tulolähdejako poistuu 1.1.2020 voimaan tulevien lainmuutosten myötä. Elinkeinoverolain korkovähennysoikeutta koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2019 toimitettavassa verotuksessa, ja yhteisöjen tulolähdejaon poistumista koskevia muutoksia verovuonna 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Tulolähdejaon poistumisen pääasiallinen sisältö

Nykyisessä lainsäädännössä yhtiön tulot jaetaan tulolähteisiin, joiden verotettava tulo lasketaan ja tappio vahvistetaan kunkin tulolähteen osalta erikseen. Yhteisön verotuksen lopputulos on erilainen riippuen siitä, sovelletaanko sen toimintaan elinkeinoverolakia vai tuloverolakia. Tulolähdejako on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista, ja esimerkiksi yritysverotusta koskevia EU-direktiivejä sovelletaan kaikkeen yhteisön saamaan tuloon – riippumatta siitä, onko kyseinen tulo EVL:n vai TVL:n alaista tuloa.

Tulolähdejaon ongelmana on nähty erityisesti se, että toisen tulolähteen tappio on vähennyskelvotonta toisen tulolähteen voitosta. Ilman tulolähdejakoa yrityksen verotettava tulos olisi pienempi, sillä lähtökohtaisesti kaikki syntyneet kulut olisivat vähennyskelpoisia saaduista veronalaisista tuloista. Toisena ongelmana on nykyisen systeemin raskas hallinnointi, sillä jokaisen tulolähteen tulos on laskettava erikseen, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta yrityksen lopulliseen verotukseen. Tulolähdejaon poistumisen myötä yhteisöjen verotuksessa sovelletaan jatkossa pääsääntöisesti EVL:a. Maatalouden tulolähde sen sijaan pysyy ennallaan erillään muusta elinkeinotoiminnan tulosta. Elinkeinotoiminta käsittää jatkossa myös yhteisöjen harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan, josta saadut tulot ovat olleet aiemmin TVL:n alaista tuloa. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa yhteisöverotusta sekä parantaa verotuksen lopputuloksen ennustettavuutta.

Elinkeinoverolain korkovähennysoikeuden rajoittamisen pääasiallinen sisältö

Vuoden 2019 alussa voimaan tulleella muutoksella  EVL 18 a §:n korkovähennysoikeutta on rajoitettu entisestään. Uudessa laissa korkovähennysoikeuden rajoittaminen on ulotettu koskemaan sekä etuyhteysosapuolia että muille kuin etuyhteysosapuolille maksettujen korkomenojen vähennyskelpoisuutta. Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on ollut turvata Suomen veropohja pyrkien samalla turvaamaan yritystoiminnan edellytykset.

Uuden lain taustalla on direktiivi (EU)2016/1164, joka pyrkii vastaamaan BEPS-hankkeen implementoinnista syntyneeseen tarpeeseen korkovähennysoikeuden rajoituksen osalta puuttuen EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaan verokeinotteluun. Uuden sääntelyn huolenaiheena on se, rajoittaako uusi korkovähennysoikeus liiaksi yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi yrityskauppojen rakenteisiin.

Useita muita muutoksia

Vuoden 2020 alussa on tulossa muutoksia esim. eräiden hybridijärjestelyiden verotukseen, verovelvollisten tiedonantovelvollisuuksiin. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaissut tanskalaista lähdeverotusta koskevat tapaukset sääntelyä kiristävästi, millä voi olla vaikutusta Suomen lähdeverotukseen ulkomaille maksettavien osinkojen osalta. Näyttääkin siltä, että verolainsäädännöstä on tulossa monitulkintaisempaa, millä on vaikutusta yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa. 



Kirjottaja Saku-Matti Koponen toimii yhtenä erityissiantuntijana  Yritysjärjestelyt – verotuksen, osakeyhtiölain ja kirjanpidon näkökulmista -koulutuksessa ti 17.9.2019, ilmoittaudu mukaan! Voit osallistua koulutukseen myös etänä.


Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.
+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti