Mikroyrityksille vapaus valita yleisluonteinen tarkastus

23.06.2020, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Sanna Alakare_neliö3

 
Sanna Alakare
Toiminnanjohtaja
Suomen Tilintarkastajat ry


Yleisluonteista tarkastusta koskevaan mietintöön jäi vielä epävarmuuksia ratkaistavaksi. Jatkovalmisteluissa haemme yhteistä tahtotilaa. Tavoitteemme on, että mikroyrityksillä on jatkossa mahdollisuus valita myös yleisluonteinen tarkastus.

Työ- ja elinkeinoministeriön ns. kevyemmän tarkastuksen työryhmässä on valmisteltu keväästä 2019 lähtien uuden varmennuspalvelun sallimista pienimmille yrityksille. Tilintarkastajan tekemästä varmennuksesta on paljon hyötyä kaikenkokoisille yrityksille. Kuitenkin pienimmille yrityksille voisi olla riittävää, ja usein tarkoituksenmukaisempaa ja kustannustehokkaampaa, tätä rajatumpi varmennus.

Varmennuksen toteuttaa aina tilintarkastaja

Keskeisenä lähtökohtana valmistelutyössä on ollut se, että myös kevyemmän varmennuksen toteuttaa aina tilintarkastaja. Tilintarkastaja on varmennuksen ja taloushallinnon laaja-alainen asiantuntija ja lisäksi toimijana objektiivinen. Tätä pidetään erityisen tärkeänä yritysten raportoinnin luotettavuuden ja laajemminkin yritysten oikeintoimimisen kulttuurin kannalta. Myös tilintarkastajan valinnan ennalta ehkäisevälle merkitykselle väärinkäytösten ja harmaan talouden torjunnassa annettiin paljon painoarvoa.

Selkeä, kansainvälinen viitekehys

Varhaisessa vaiheessa työryhmätyötä tunnistettiin, että uusi varmennus tarvitsee tuekseen selkeän viitekehyksen siitä, miten tarkastus käytännössä toteutetaan. Viitekehyksen pitäisi olla kansainvälisesti tunnettu ja jo olemassa oleva. Kansallisia erillisratkaisuja ei pidetty tarkoituksenmukaisina yritysten, niiden rahoittajien tai tilintarkastajien näkökulmasta. Pääsimme pian esittelemään yleisluonteista tarkastusta ja ISRE 2400 -standardia pohjaksi työryhmän työlle. ISRE 2400 -standardiin pohjautuvat Tanskan ja Viron vastaavat lainsäädännölliset ratkaisut, ja siitä muodostui nopeasti myös oman työryhmätyömme perusta.

Yleisluonteinen tarkastus haluttiin käyttöön ensisijaisesti yrityksille. Kohdejoukoksi rajattiin mikroyritykset, jotka toimivat osakeyhtiö-, osuuskunta tai henkilöyhtiömuodoissa. Näin muun muassa asunto-osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt rajautuivat soveltamisalan ulkopuolelle.

Hyvä tilintarkastustapa ja tilintarkastuksen laatu puhuttivat

Työryhmässä keskusteltiin laajasti tilintarkastuksesta ja hyvästä tilintarkastustavasta. Tämä on keskeistä, jotta ymmärtäisimme, mitä nykyaikainen tilintarkastus pienimmissä yrityksissä tarkoittaa ja millaiselle palvelulle mietimme vaihtoehtoa. Osa työryhmän jäsenistä kyseenalaisti kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen hyvän tilintarkastustavan lähteenä. Tämä on mielestäni hyvin valitettavaa.

Myös tilintarkastuksen laadusta ja siihen käytettävästä ajasta syntyi keskustelua. Pyrimme omalla jäsenkyselyllämme tarkentamaan käsitystämme pienimpiin tilintarkastuskohteisiin käytettävästä ajasta. Tuloksissa oli paljon hajontaa ja luotettavaa keskiarvoa oli vaikea muodostaa.

Tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että pieniin tilintarkastuskohteisiin käytetty aika vaihtelee paljon. Todennäköistä on, että myös tilintarkastuksen hinta vaihtelee merkittävästi. Alhaisimmat hinnat saattavat indikoida riittämätöntä tarkastustyötä. Tätä olettamusta tukevat myös tilintarkastusvalvonnan laaduntarkastusten havainnot.

Epävarmuuksia nousi esiin

Edellä mainitut havainnot herättivät monissa työryhmän jäsenissä epävarmuutta siitä, millaisia vaikutuksia yleisluonteisella tarkastuksella voisi käytännössä olla yrityksille, elinkeinoelämälle, rahoittajille tai laajemmin yhteiskunnalle. Huolia nousi esiin laajasti. Syntyykö yrityksille riittävästi säästöä? Onko varmuus riittävä rahoittajille? Nousevatko rahoitus- ja vakuutuskustannukset? Lisääntyvätkö väärinkäytökset ja harmaa talous?

Kysymykset konkretisoivat sitä, ettei nykytilannekaan ole ongelmaton. Tälläkin hetkellä pohdimme tilintarkastuksen laatuun ja hyvään tilintarkastustapaan liittyviä kysymyksiä.

Yhdistyksellämme on keskeinen rooli tilintarkastajien ohjeistajana ja laadun yhtenäistäjänä. Luonnollisesti myös yleisluonteisen tarkastuksen osalta antaisimme ohjeistusta ja loisimme hyvää kansallista käytäntöä.

Työ konkretisoitui pykäliksi vasta loppuvaiheessa

Huoliin halutaan ymmärrettävästi vastata myös suoraan lainsäädännöllä. Työryhmätyön loppumetreillä ISRE 2400 -standardin toimenpiteitä haluttiin täydentää kansallisilla lisäyksillä muun muassa veroraportoinnin täsmäyttämiseen liittyen.

Tilintarkastusstandardeissa ei edellytetä edellä mainittuja lisätoimenpiteitä, joten lisäyksi voidaan siinä suhteessa kritisoida. Vastaavasti raporttiin mukaan haluttiin ehto, että yleisluonteisen tarkastuksen valinnan edellytyksenä on, ettei yrityksellä ole rekisterissä merkintää verovelasta tai laiminlyönneistä.

Monet työryhmän epävarmuudet konkretisoituivat pykäläehdotuksiksi varsin myöhäisessä vaiheessa, osin poikkeusoloista johtuen. Valitettavasti monet huolet jäivät melko kevyelle käsittelylle. Työryhmän raporttiin sisältyy useampi täydentävä lausuma sekä muutama ehdollinen tai muutoin eriävä mielipide.

Ratkaisuja ja konsensusta jatkokäsittelyyn

Henkilökohtaisesti uskon, että monien huolien laajempi käsittely työryhmässä olisi kasvattanut konsensusta ja vähentänyt lausumia. Toivonkin, että jatkovalmistelussa epävarmuudet pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan. Yhdistyksemme tavoite ja tahtotila on, että yleisluonteinen tarkastus saadaan käyttöön vaihtoehtoisena varmennuspalveluna mikroyrityksille.


Lue myös

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti