Sopivatko samat tilintarkastusstandardit kaikille toimeksiannoille? – tunnelmia Brysselistä

06.06.2018, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Riitta Laine

 
Riitta Laine
Tilintarkastusasiantuntija
Suomen Tilintarkastajat ry


Eurooppalainen tilintarkastajaliitto Accounting Europe (AE) järjesti 30.5. tilaisuuden, johon osallistui noin 60 tilintarkastusalalla työskentelevää eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuuden aiheena oli ISA-standardien soveltamisen haasteet pienissä ja yksinkertaisissa tilintarkastustoimeksiannoissa (Simplifying Auditing Standards for Small and Non-complex Entities).

Kerron lyhyesti alustuksissa, paneelissa, tilaisuudessa ja taukojen aikana käydyistä keskusteluista. Tilaisuutta pystyi seuraamaan myös livelähetyksenä, joka on katsottavissa AE:n sivuilla.

Ongelmista oltiin samaa mieltä

Tilaisuuteen osallistuneet olivat aika yksimielisiä siitä, että samat tilintarkastusstandardit eivät ainakaan tällaisenaan sovi kaikille toimeksiannoille. Muutosta tarvitaan – status quo ei ole vaihtoehto. Pienilläkin yrityksillä on merkitystä yhteiskunnassa ja niiden tilintarkastuksen jatkumista pidetään tärkeänä. Ratkaisu ongelmaan halutaan löytää nimenomaan kansainvälisesti, tunnetun tahon antamana. Jo nyt on ilmeistä, että vaikka ISA-standardit ovat maailmalla laajasti käytössä, ovat sekä käytännön soveltaminen ja kansalliset ohjeistukset että tilintarkastajien valvonnasta johtuvat eroavaisuudet suuria maiden välillä. Isoilla tilintarkastusketjuilla on myös kullakin omat metodologiansa, joiden todettiin menevän monessa kohdassa ISAa syvemmälle. Lakisääteiset rajat tilintarkastukselle vaihtelevat Euroopankin sisällä, ja osittain sen vuoksi varmennuspalveluiden tarjonta on erilaista eri maissa.

Tilaisuudessa todettiin monesta suusta, että ISA-standardeista on tullut liian yksityiskohtaisia (verrattuna periaatelähtöiseen) ja monimutkaisia. Mitä enemmän aikaa kuluu niiden noudattamisen varmistamiseen, sen vähemmän aikaa jää ”ison kuvan” arvioimiselle ja lisäarvon tuottamiselle. ISA-standardien nähtiin palvelevan tällä hetkellä paremmin listayhtiöiden tarkastusta ja sitä kautta pääomamarkkinoita kuin yksityisten ja pienempien toimeksiantojen tilintarkastusta.

Ratkaisun suhteen mielipiteet eroavat

Ilmaan heitettiin päivän aikana ajatus siitä, pitäisikö PIE- ja listayhtiöiden tilintarkastusstandardit erottaa muiden tilintarkastusten standardeista kokonaan. Realistisempina ratkaisuvaihtoehtoina nähtiin kuitenkin

  • oma erillinen standardi pienille ja yksinkertaisille toimeksiannoille
  • ISA-standardien uudistaminen kirjoittamalla ne uusiksi noudattaen ”pienet ensin” -periaatetta ja
  • lisäohjeistuksen antaminen suhteelliseen soveltamiseen.

Lisäohjeistuksen antamista ei pidetty hyvänä vaihtoehtona, koska nykyisestäkään soveltamisohjeistuksesta ei koeta juurikaan olevan apua. On myös nurinkurista, että kaikkein pienimpien toimeksiantojen suorittaminen vaatii eniten opiskelua: ensin on opiskeltava itse standardit ja niiden soveltamisohjeistukseen sisältyvät helpotukset pienille yhteisöille ja sitten yli 700-sivuinen soveltamisohje pk-yhteisöille.

ISA-standardit haluttaisiin mieluummin kirjoittaa uudelleen niin, että perusperiaatteet ja sisältö soveltuisivat kaikkiin toimeksiantoihin. Perusstandardia voitaisiin tarvittaessa täydentää PIE-yhteisöille ja monimutkaisille toimeksiannoille suunnatuin lisäohjeistuksin. Standardien uudelleenkirjoittamista pidettiin kuitenkin liian hitaana ja raskaana vaihtoehtona.

Oma erillinen standardi olisi vaihtoehdoista nopein, mutta monen mielestä siihen liittyy odotuskuiluongelma koskien annettavaa varmuustasoa. Ongelmia voisi syntyä myös tilintarkastajien osaamisen suhteen, ja tilintarkastusmarkkinat saattaisivat jakaantua entisestään pienten ja suurten toimijoiden välillä. Tämä taas voisi hidastaa työvoiman liikkumista ja jakaa alaa kahtia, jos erillistä standardia noudattavien tekemää työtä alettaisiin pitää ”kakkosluokan tilintarkastuksena”.

Yksi ratkaisu ongelmaan voisi löytyä teknologiasta. Ehdotuksen mukaan IAASB voisi laatia teknisen viitekehyksen, joka ohjaisi tilintarkastajaa kysymyksien avulla relevanttien standardien luokse ja auttaisi niiden soveltamisessa. IAASB voisi myös rakentaa teknisesti edistyneen työkalun helpottamaan pienen ja yksinkertaisen toimeksiannon suorittamista ja dokumentoimista. Standardin laatijan ja alan sidosryhmien hyväksymä työkalu olisi suureksi avuksi erityisesti pienillä kielialueilla, joissa ei ole markkinoita kaupallisille tilintarkastusohjelmistoille. Se voitaisiin kääntää suomeksi käyttäen vakiintunutta ISA-sanastoa.

Onko koolla merkitystä?

Keskustelu pyörii siis pienten (small) ja yksinkertaisten (non-complex) toimeksiantojen ympärillä. Käsitys siitä, mikä on pieni yhteisö, vaihtelee maittain. Tilaisuudessa todettiinkin, että relevantimpaa olisi monessa tapauksessa puhua ennemmin yksinkertaisista kuin pienistä toimeksiannoista. Pieni toimeksianto on usein samalla myös yksinkertainen, mutta yksinkertaisuutta tai monimutkaisuutta on hankalampi arvioida kuin kokoa sekä tilintarkastusta suunniteltaessa että jälkikäteen arvioitaessa. Erityisesti muutostilanteessa rajanveto voi olla hankalaa. Norjalainen panelisti esitti vertauksen, ettei Cessnankaan ohjaimiin lähdettäessä lueta Boeingin manuaalia. Jos ei tiedä, kummalla koneella on lentoon lähdössä, ei pidä lentää lainkaan!

Koon ja yksinkertaisuuden lisäksi asiaa voitaisiin tarkastella tilinpäätöksen käyttäjien näkökulmasta. Muun muassa Kanadassa tilintarkastusta ja muita tilintarkastajien tarjoamia palveluita ohjaavat vahvasti tilinpäätöksen käyttäjien tarpeet. Käyttötarkoitus ja käyttäjän tiedontarpeet saattavat kuitenkin muuttua nopeasti, eikä niistä aina ole tietoa tilintarkastusta tilattaessa, suunniteltaessa ja suoritettaessa.

”We are losing SME audits every day”

Tilaisuuden osallistujat totesivat, että ongelmasta valittamisen sijaan on siirryttävä tekoihin. Pohjoismaissa tehty SASE-työ mainittiin ja pohjoismaiden aktiivisuus tunnustettiin monessa puheenvuorossa. Vaikka meidän näkökulmastamme asiat etenevät hitaasti, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. IAASB on ottanut pienten toimeksiantojen tilintarkastukseen liittyvän ISA-ongelman agendalleen ja perustaa syksyllä työryhmän tutkimaan asiaa. Työryhmän on tarkoitus julkaista keskustelupaperi keväällä 2019.

Jos ala ei aja ratkaisua yhtenä rintamana ja jos sidosryhmät vastustavat muutosta eikä IAASB saa nopeasti aikaan ratkaisua, saattaa tilintarkastus palveluna vähitellen hävitä kokonaan PIE-maailman ulkopuolelta. Jo nyt on eri maissa nähtävissä liikehdintää pois ISAn sääntelemästä tilintarkastuksesta, joka nähdään liian kalliina ja monimutkaisena. Osa liikehdinnästä johtuu lakisääteisten rajojen nostamisesta, mutta kuten moni muukin keskustelu viime aikoina, myös Brysselissä päivä päättyi kysymykseen, mikä oikeastaan on tilintarkastuksen arvo. Tätä aihetta pohdinkin seuraavassa blogikirjoituksessani.

Päivän agenda

Opening and welcome - Edelfried Schneider, AE, President

Presentation of AE project - Hilde Blomme, AE, Deputy CEO

IAASB Perspectives - Arnold Schilder, IAASB, Chair

Perspectives from the IFAC SMP Committee - Katharine Bagshaw, IFAC SMP Committee, Deputy Chair

Panel with open discussion with participants:

  • Moderated by Miles Thompson, AAPG Chair
  • Kai Morten Hagen, Norwegian Institute, Technical Manager
  • Svetlana Berger, Canadian Auditing and Assurance Standards Board, Principal
  • Gill Spaul, Moore Stephens Europe Ltd, Technical Director
  • Klaus Bertram, DELTA Revision GmbH, Managing Director & IFAC SMP Committee Member

Tutustu Accountancy Europen tiivistelmään tilaisuudesta >


Lue myös:


Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti