Tilintarkastusalaa pitkällä perspektiivillä – Veijo Riistama kertoo työurastaan

17.07.2019, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Kanslianeuvos Yrjö Tuokko ja kauppatieteiden tohtori Veijo Riistama palkittiin elämäntyöstään Tilintarkastajapäivässä tammikuussa 2019. Tilintarkastusala on pitänyt herroja otteessaan vuosikymmeniä ja pitää edelleen.

Lue alta Veijo Riistaman haastattelu. Yrjö Tuokon haastatteluun pääset tästä >

Veijo Riistama

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti - Talous & tilintarkastus 2/2019 -lehdessä.

Teksti: Marjukka Kähönen | Kuva: Minttu Sallinen


Väitöskirjaidea syntyi aamulenkillä

Veijo Riistama (87) tunnetaan parhaiten akateemisesta urastaan kauppakorkeakoulussa, mutta tutkijantyön lisäksi mies on ehtinyt paljon muutakin.

Valmistuttuaan ekonomiksi 1955 paljasjalkainen helsinkiläinen lähti Naantaliin Nesteen jalostamolle aluksi kustannuslaskijaksi, sitten konttoripäälliköksi. 1973 Riistama perusti kumppaniensa kanssa tilintarkastusyrityksen ja 1980-luvulla Riistama työskenteli kuutisen vuotta Lännen tehtaiden (myöhemmin Apetit) toimitusjohtajana.

– Vaikein asia toimitusjohtajan työssä oli se, etten koskaan kunnolla voittanut ratkaisevassa asemassa olevien maanviljelijöiden luottamusta. Silloin se homma ei skulaa.

Kokemusta maanviljelystä Riistamalla kyllä oli itselläänkin. Nuorena miehenä hän työskenteli kesät maatilalla ja harkitsi jopa agronomin uraa. Armeija-aikana sattui kuitenkin jotain, mikä osaltaan sysäsi kauppakorkeaan ja taloudellisesti varmempaan ammattiin.

– Satuin voittamaan juhannuksena pussitappelun. Sikäli tapahtuma oli merkittävä, että paikalla oli tuleva vaimoni, joka kiinnitti huomiota siihen, kuka kundeista kisan voitti.

Riistama puhuu lämpimästi vaimostaan, perheen perustamisesta, kuudesta lapsestaan ja näiden jälkeläisistä. Vaimo menehtyi viime vuonna pitkälliseen sairauteen, yhteistä matkaa ehti kertyä yli 60 vuotta.

Työuran tähtihetkiä

Kun Jaakko Honko ryhtyi 1963 kehittämään kauppakorkeakoulua tiedekorkeakouluksi, Riistamalle tarjottiin assistentin paikkaa. Kävi ilmi, että Nesteen ansiotaso tippuisi puoleen.

Masa Saario käski mennä kuppilaan hetkeksi miettimään. Istuin ja katselin sitä hälinää ja tajusin, että tänne mä kuulun. Se oli ratkaisevaa loppuelämän kannalta.

Riistama mainitsee historiastaan myös toisen tarkan hetken.

– Asuimme Pähkinärinteessä ja aamulenkillä Lammaslammen rannalla sain idean väitöskirjaani. Päivämäärä oli 5.4.1974 ja voin melkein kertoa tarkan kohdan. Idean purkaminen vei neljä vuotta.

Riistama työskenteli kaksi kymmenen vuoden rupeamaa kauppakorkeakoulussa. Julkaisuista pääosa on kirjanpidon, tilintarkastuksen ja operatiivisen laskentatoimen oppikirjoja, jotka ovat kuluneet monien käsissä.

ISA-standardeista ja common law -järjestelmästä

Tilintarkastusalan muutoksia sivutessamme Riistama mainitsee, että kansainvälisten käytäntöjen yhtenäistämisessä ei ole hänen mielestään kiinnitetty riittävästi huomiota kulttuurisidonnaiseen oikeusjärjestelmään. Riistama nostaa esimerkiksi tilintarkastuskertomuksen muodon.

– Meillä selostetaan kertomuksessa nyt kaksi sivua johdon ja tilintarkastajan velvollisuuksia ja oikeuksia. Aivan turhaan, koska meillä on yhteisölait ja tilintarkastuslaki sitä varten. Meidän oikeusjärjestelmämme eroaa anglosaksisten maiden common law -järjestelmästä.

Kansainväliset ISA-standardit taipuvat Riistaman mukaan huonosti pienten toimijoiden tarkastukseen.

Viime vuonna hän osallistuikin viiden hengen tiimiin, joka kirjoitti ohjeen ISA-standardien soveltamisesta pienten yhteisöjen tilintarkastukseen.

– Meillä on paljon tilintarkastusasiakkaita tyyppiä nakkikioski, jossa dokumentointia ei ihan niin hirveästi tarvittaisi. Tilintarkastaja on usein kirjanpitäjän ohella pienyrittäjän tärkeimpiä kumppaneita ja asiantuntijoita – riippumattomuuttaan rikkomatta. Rooli on ihan eri kuin isossa pörssiyhtiössä.

Koripalloa ja sukututkimusta

Riistamalla on työhuone Tuokolla Meilahdessa. Hän viihtyy hyvin nuorten keskellä ja tutkimustyö kiinnostaa edelleen. Nyt työn alla on muun muassa sukututkimus. Ammatillisia neuvojakin hän antaa mielellään, jos ne vaativat ”erityistä fundeeraamista”.

Enää ei tarvitse pitää kiinni toimistoajoista, koripalloakin voi käydä pelaamassa aamupäivällä. Koripalloharjoituksissa Riistama kertoo olleensa tänäkin aamuna.

– Sanoin kavereille, että tarvitsee vähän kiirehtiä, kun mulla on haastattelu. Kysyivät, että työhaastatteluko. Vastasin että joo, haen nuoriso-ohjaajaksi, Riistama hymyilee.


Tutustu myös:

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti