Tilintarkastusrajat luupin alla

10.09.2018, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Päivitetty juttua ajantasaiseksi 10.9.2018

Tilintarkastuksen lakisääteisten rajojen nostamista pohditaan parhaillaan. Kuinka merkittävästä muutoksesta olisi kyse ja mitkä olisivat sen vaikutukset?

Tähän voi luottaa - Tussitaikurit

Teksti: Jarkko Raitio | Kuva: Tussitaikurit


Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa HE-luonnoksessaan tilintarkastusrajojen nostamista. Luonnoksessa ehdotetaan, että yrityksen tulisi valita tilintarkastaja, jos vähintään kaksi seuraavista ylittyy: liikevaihto 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilöstömäärä keskimäärin 10. Nykyiset rajat ovat: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja henkilöstö 3.

Mitä vaikutuksia rajojen nostamisella olisi?

Lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden kohteena olevien yritysten määrä pienenisi lähes 60 prosentilla, noin 62 800 yrityksestä 26 000 yritykseen. HE-luonnoksen mukaan tilintarkastusvelvollisuutta on tarkoitus muuttaa vain yritysten osalta. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yhdistysten tilintarkastusvelvollisuus säilyisi ennallaan.

Onko kyse merkityksellisestä muutosehdotuksesta?

Kyllä on. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuisi noin 36 800 työnantajayritystä.

Yritysten valinnanvapaus lisääntyisi, kun tilintarkastusrajojen alapuolelle jäävät yritykset voisivat jättää tilintarkastajan valitsematta. Noin 36 800 työnantajayrityksen vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta on merkittävä muutos, joka ei voi olla vaikuttamatta yritysten sidosryhmiin.

Yritysten rahoittajat, henkilöstö, yhteistyökumppanit, luottoluokittajat ja verottaja ovat toistaiseksi voineet luottaa siihen, että yritykset ovat lähtökohtaisesti tilintarkastusvelvollisuuden piirissä.

Vaikka tilintarkastuksen ensisijaisena tehtävänä on lisätä luottamusta yritysten tilinpäätöksiin, tilintarkastukseen kuuluu myös yrityksen hallinnon tarkastaminen, jonka kohteena on yhteisön johdon toiminta. Tilintarkastus edistää siis sitä, että yritykset harjoittavat toimintaansa lainsäädännön puitteissa. Tämä puolestaan ylläpitää yritysten välistä kilpailuneutraliteettia. Jatkossa näin ei enää olisi.

Talousosaaminen ei useimmiten ole pienten yritysten keskeisin intressialue. Tilintarkastaja on kirjanpidon, verotuksen ja yhtiöoikeuden asiantuntijana tuonut tähän tarvittavan lisän. Jos tilintarkastusvelvollisuutta kavennetaan, supistuu myös yritysten käytettävissä oleva tietotaito näiltä osin.

Luottamussuppilo

Miten tilintarkastusrajojen nosto vaikuttaisi

1) tilintarkastuspalveluiden saatavuuteen?

Tutkimusten ja kokemusten perusteella on ilmeistä, että tilintarkastuspalveluiden kysyntä vähenee tilintarkastusrajojen nostamisen seurauksena. Tilintarkastusrajojen nostaminen näkyisi tilintarkastuspalveluiden huomattavana vähenemisenä muulla kuin Uudenmaan alueella. Tilintarkastuspalvelua ei olisi välttämättä saatavissa paikallisesti enää niillekään yrityksille, jotka edelleen ylittäisivät tilintarkastusvelvollisuuden rajat tai haluaisivat toimituttaa tilintarkastuksen vapaaehtoisesti.

2) tilinpäätösten luotettavuuteen?

Tilintarkastajat tekevät usein korjausehdotuksia tilinpäätöksiin. Jos tilintarkastukset vähenisivät, tilinpäätösten yleinen laatu todennäköisesti heikkenisi. Tilinpäätösten luotettavuus vaikuttaa moneen asiaan. Niiden pohjalta tehdään veroilmoitukset, saadaan rahoitusta ja tehdään luottoluokituksia.

3) harmaaseen talouteen?

Tilintarkastus on laillisuustarkastusta, ja tilintarkastuksen kohteena on kirjanpidon ja tilinpäätöksen lisäksi yhteisön hallinto. Hallinnon tarkastukseen kuuluu muun muassa sen tarkastaminen, että yhteisön johto on toiminut yhteisölainsäädännön ja yhteisön omien sääntöjensä mukaisesti. Tietoisuus tilintarkastajan valinnasta ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä yhteisöissä. Tilintarkastusrajojen nostamisen seurauksena harmaa talous ei ainakaan vähenisi.

4) pyrkimyksiin lisätä talousdataa ja avoimia rajapintoja?

Digitalisaation myötä erilaiset tietovarastot tulevat yhä keskeisemmiksi yhteiskunnassamme. Yksi tällainen tietovarasto on kaupparekisteri. Kaupparekisteri sisältää rekisteritietoa yrityksistä, ja esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden tulee toimittaa tilinpäätöksensä sinne. Patentti- ja rekisterihallitus kehittää kaupparekisteriä parhaillaan sellaiseksi, että tilinpäätöstiedot olisivat myös helpommin käytettävissä. On oletettavaa, että uusilla avoimilla rajapinnoilla ja järkevällä hinnoittelulla yritysten tilinpäätöstietoja saadaan yhä tehokkaampaan käyttöön.

Digitalisaatiossa puhutaan paljon datasta ja datan laadusta. Kaupparekisterin osalta tämä tarkoittaa tilinpäätöksiä ja niiden luotettavuutta. Voiko tilinpäätöstiedon käyttäjä luottaa, että tiedot pitävät paikkansa? Kun tilintarkastuksen tiedetään parantavan tilinpäätösten luotettavuutta, on nurinkurista vähentää tätä luottamusta juuri silloin, kuin sille on eniten kysyntää.

Puolesta

  • Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän ehdotus tilintarkastusrajojen korottamiseksi sai kannatusta etujärjestöistä Suomen Yrittäjiltä, Taloushallintoliitolta ja Keskuskauppakamarilta.
  • Työryhmässä mukana olleista ministeriöistä oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kannattivat ehdotusta.
  • Lisäksi Finanssivalvonta kannatti tilintarkastusrajojen nostamista.

Vastaan

  • Ehdotusta vastustivat erityisesti tilinpäätösinformaation käyttäjät ja ne, jotka näkevät tilintarkastusrajojen nostamisen heikentävän tilinpäätösten luotettavuutta.
  • Tilintarkastusrajojen nostamista vastustivat muun muassa valtiovarainministeriö, verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö, sisäministeriö, Finanssiala ry, Suomen Asiakastieto, Yritystutkimus ry, Ammattitilintarkastajat ry, Kuntatarkastajat ry ja Suomen Tilintarkastajat ry.

Lue lisää:  Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi lausuntoyhteenvedon, 25.4.2018

Tutustu myös:


Artikkeli luettavissa myös Profiitti - Talous & tilintarkastus -lehdestä 2/2018.
Tilaa maksuton lehti sähköisenä versiona!

Liity postituslistalle 

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti