Väitöstutkija Elina Haapamäki: ISA-standardien roolia ei voi vähätellä!

27.01.2020, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Elina Haapamäki väitteli loppuvuodesta 2019 aiheesta: Esseitä taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sääntelystä. Vaasan yliopiston kasvatti kertoo väitöstutkimuksestaan.

Elina Haapamäki

Teksti: Elina Haapamäki | Kuva: KD Valokuvaus


Laskentatoimen ja rahoituksen alan väitöskirjatutkimukseni tarkastelee taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sääntelyn yhtenäistämistä. Väitöskirjani otsikko ”Esseitä taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sääntelystä” paljastaa, että Suomessa on alettu viime vuosina suosia monografia-muotoisten väitöskirjojen sijaan artikkeli- tai esseeväitöskirjoja. Nämä on koottu erillisistä tieteellisistä käsikirjoituksista tai julkaisuista.

Esseeväitöskirja Vaasan yliopistossa sisältää vähintään neljä tieteellisestä käsikirjoitusta, jotka käsittelevät yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Ideaalitilanne on, että väitöskirjan käsikirjoitus on julkaistu asianomaisen tieteenalan arvostetulla foorumilla. Tällöin artikkeli käy julkaisuvaiheessaan läpi referee-menettelyn, jossa ulkopuoliset alan tutkijat arvioivat artikkelin ja antavat siitä palautetta kirjoittajalle.

- Itselleni sopi ehdottomasti esseeväitöskirjan kirjoittaminen.
Pystyin jakamaan työn pienempiin kokonaisuuksiin,
ja kokonaisuuden hallinnan kannalta tämä oli mieluisa ratkaisu, Haapamäki kertoo.

- Kun sain ensimmäisen artikkelini julkaistua,
tuntui siltä, että osa työstä on valmiina.
Sain motivaatiota jatkaa tutkimustyötäni, Haapamäki jatkaa.

Ensimmäinen essee tutkii kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien käyttöönottoa

Tutustutaan ensimmäiseen esseeseen tarkemmin. Laskentatoimen tutkijat korostavat sekä IFRS- että ISA-standardeja erittäin tärkeinä työkaluina, kun luodaan kansainvälistä liiketoiminnan raportoinnin kieltä. Kansainväliset rahoitusmarkkinat tarvitsevat yhteisen liiketoiminnan raportoinnin kielen, jonka avulla taloudellisten raporttien sisältöä voidaan ymmärtää lukujen valossa missä päin maailmaa tahansa.

Ensimmäisen esseen tavoitteena on tunnistaa erilaisia maakohtaisia tekijöitä, jotka edesauttavat kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien käyttöönottoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliittiset tekijät vaikuttavat IFRS- ja ISA-standardien käyttöönottoon. Vapaat vaalit, vapaa media, mielipiteenvapaus ja yhdistymisvapaus lisäävät todennäköisyyttä, että kansainvälisiä standardeja otetaan käyttöön. Myös vakaa sääntely ja korruption valvonta edesauttavat kansainvälisten standardien käyttöönottoa.

Toinen essee: ISA-standardit kiinnostavat tutkijoita

Toinen tutkimukseni keskittyy kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin. Kansainväliset tilintarkastusstandardit nähdään yhtä tärkeinä kuin IFRS-standardit, vaikka ISA-standardit ei ole ollut yhtä suosittu aihe tutkijoiden keskuudessa. Tutkimustieto kuitenkin painottaa, että ISA-standardien kehittymiselle on ollut selkeä tarve kansainvälisten investointien kasvettua.

Tutkimukseni keskittyy kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin liittyviin tutkimuksiin ja tavoitteena on tunnistaa ISA-standardeihin liittyviä tutkimussuuntauksia. Kyseessä on ensimmäinen laaja-alainen läpileikkaus kaikesta uudesta tiedosta, jota on julkaistu ISA-standardeista viimeisten 25 vuoden aikana. Aineistona ovat laskentatoimen alan tiedelehdissä julkaistut artikkelit.

Tutkimussuuntaukset keskustelevat muun muassa ISA-standardien historiasta ja kehityksestä, ISA-standardien käyttöönotosta, kansallisten ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien välisestä suhteesta, taloudellisen raportoinnin laadusta, tilintarkastuskertomusten sisällön harmonisoinnista, tilintarkastuksen tehokkuudesta sekä IFRS-standardien noudattamisen ja ISA-standardien käyttöönoton välisestä yhteydestä. Näin ollen tämä tutkimus muodostaa tieteellisen viitekehyksen ISA-standardien tutkimussuuntauksista.

Tutkimus toteuttaa myös viittausanalyysin. Tieteellinen julkaisutoiminta on pääväylä eri tutkimusten tulosten esittelylle ja tieteelliselle keskustelulle altistamiselle. Tieteellinen artikkeli arvioidaan sitä vaikuttavammaksi, mitä enemmän siihen kohdistuu viittauksia. Näin ollen viittausanalyysin avulla pystytään arvioimaan tieteellisten tutkimuksien vaikuttavuutta.

Kun tarkastellaan viittätoista viitatuinta ISA-tutkimusta, tutkijat ovat kirjoittaneet eniten artikkeleita ISA-standardien suhteesta taloudellisen raportoinnin laatuun. Määrällisesti eniten viittauksia on saanut IFRS-standardien noudattamisen ja ISA-standardien käyttöönoton välinen suhde.

Kolmas essee tunnistaa vapaaehtoiseen tilintarkastukseen liittyviä tekijöitä ja neljäs essee keskittyy tilintarkastusvelvollisuuteen

Taloudellisten raportointikäytäntöjen lisäksi tilintarkastusvelvollisuus vaihtelee kansainvälisellä pelikentällä. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun tarkastellaan väitöskirjani kahta jälkimmäistä esseetä.

Vapaaehtoinen tilintarkastus ja pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuus ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua sekä kansallisella että EU:n tasolla. Taustalla vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin asettama tavoite, että jäsenvaltiot harmonisoivat tilintarkastusta koskevan sääntelyn ja käytännöt. Lisäksi on nostettu esiin tavoite vähentää ylimääräistä hallinnollista byrokratiaa.

Vapaaehtoinen tilintarkastus on kiinnostanut tutkijoita viime vuosikymmenet. Tutkijat eivät ole yksimielisiä tilintarkastusvelvollisuuden määrittämisestä. Osa tutkijoista näkee, että lakisääteisyys ei ole välttämättä tarpeellista, ja osa tutkijoista esittää lakisääteisen tilintarkastuksen suojelevan yhteiskuntaa markkinoiden häiriöltä. Informaation epätasainen jakautuminen ja luotettavan informaation kysyntä ovat tärkeitä syitä sille, että ulkopuolinen valvonta suorittaa vapaaehtoisen tilintarkastuksen.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että vapaaehtoiseen tilintarkastukseen liittyvät tekijät voidaan luokitella viiteen eri osa-alueeseen: yrityskohtaisiin tekijöihin, omistuksen ja vallan eriytymiseen liittyviin tekijöihin, agenttisuhdetekijöihin, johdon päätöksentekoon ja signalointiin vaikuttaviin tekijöihin.

Neljäs esseeni tarkastelee tilintarkastusvelvollisuutta Suomessa. Viimeaikainen kehitys EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntelyssä on keventänyt hallinnollisia velvoitteita ja paineita pienemmille yrityksille. EU:n näkökulmasta pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuus liitetään usein ylimääräisen hallinnollisen taakan vähentämiseen, sillä yhtenä rasitteena pidetään tilintarkastuspalkkioita. EU:n suosituksista huolimatta EU:n jäsenmaat eivät ole harmonisoineet tilintarkastusvelvollisuutta. Erojen on ehdotettu juontavan eri maissa vallitsevista ympäristö- ja historiatekijöistä, joita ovat muun muassa lainsäädäntöjärjestelmä, tilintarkastaja-ammattikunnan vaikutus, yrityksien rahoitustarve ja verotus.

Tutkimukseni tavoitteena on arvioida tilintarkastusvelvollisuuden muutosta laadullisen analyysin avulla. Tutkimusta ohjaa uusi institutionaalinen teoria. Teorian näkökulmasta muutos on ulkoisten paineiden aiheuttamaa, jolloin sisäinen tarve ei välttämättä vastaa ulkoisia paineita. Pyrin selvittämään, miten institutionaaliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat tilintarkastusvelvollisuuden yrityskokorajoihin Suomessa. Tulokset osoittavat, että tilintarkastusvelvollisuuden määrittäminen on kompleksinen kokonaisuus, johon vaikuttaa monet institutionaaliset paineet.

Keiden kannattaa tutustua väitöskirjaan?

Väitöskirjan tulokset hyödyttävät monia muitakin tahoja kuin tilintarkastajia. Tutkijat hyötyvät kansainvälisten tilintarkastusstandardeihin liittyvien tutkimussuuntauksien identifioinnista. Lainsäätäjät saavat uutta tutkimustietoa kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien käyttöönotosta ja tilintarkastusvelvollisuuden sääntelystä.

Väitöskirjani sisältää seuraavat esseet:

  • Haapamäki, Elina (2019). The role of country-specific factors and the adoption of a global business language. Nordic Journal of Business, 68(1), 34-52.
  • Haapamäki, Elina & Sihvonen, Jukka (2019). Research on International Standards on Auditing: Literature Synthesis and Opportunities for Future Research. International Journal of Accounting, Auditing and Taxation, 35(2), 37-56. 
  • Haapamäki, Elina (2018). Voluntary Auditing: A Synthesis of the Literature. Accounting in Europe, 15(1), 81-104.
  • Haapamäki, Elina (2018).  A critical analysis of raising the thresholds for audit exemption. Evidence from Finland.

Tutustu väitöskirjaan >

Väittelijän tiedot

Elina Haapamäki, elina.haapamaki@uva.fi

Haapamäki on työskennellyt väitöskirjatyönsä aikana tohtorikoulutettavana, apurahatutkijana ja yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa. Haapamäen väitöstilaisuus järjestettiin 8. marraskuuta 2019, ja hän valmistui kauppatieteiden tohtoriksi 18. joulukuuta Vaasan yliopiston Liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelmasta. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimi professori Lili-Anne Kihn (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Teija Laitinen. Väitöskirjan ohjaajia olivat professori Teija Laitinen ja professori Annukka Jokipii.  

Haapamäki on kiinnostunut myös korkeakoulupedagogiikasta ja sen kehittämisestä. Hän on osallistunut HELLA-Higher Education Learning Lab -kehittämishankkeeseen ja opiskelee korkeakoulupedagogiikkaa Åbo Akademissa.


Lue lisää:

Oliko blogiteksti mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti