Vapaaehtoinen tilintarkastus Suomessa

06.11.2017, Aihe: Tilintarkastuksen asiantuntijoille

Kim Ittonen  
KTT  
Hanken 


Vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuus mikroyrityksissä on laskenut, mutta tilintarkastus vaikuttaa edelleen olevan merkittävä ulkopuolisten sidosryhmien luottamuksen lisääjä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. 

Kim Ittosen, Henrik Höglundin ja Dennis Sunvikin (2017) tekemässä selvityksessä tarkasteltiin vapaaehtoista tilintarkastusta tilintarkastusvelvollisuudesta vapautetuissa suomalaisissa yhtiöissä. 

Vapaaehtoinen tilintarkastus 

Tilintarkastuslain 2 luvun 2§ 2 momentti vapauttaa yhteisön tilintarkastusvelvollisuudesta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 

1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 

2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 

3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. 

Näiden mikroyrityksiksi luokiteltavien yhteisöjen merkitys kansantaloudelle, esimerkiksi kasvun, työllisyyden ja verotulojen näkökulmasta, on kuitenkin merkittävä. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamisella lainsäätäjä on halunnut vähentää pienimpien yhteisöjen pakollisia kustannusrasitteita (HE 194/2006) ja siirtää päätös tilintarkastajan valinnasta yrittäjälle. Tilintarkastuksen on tutkimuksissa havaittu parantavan tilinpäätösten laatua ja lisäävän sidosryhmien luottamusta yrityksen taloudelliseen informaatioon. 

Kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon lainmukaisuus ja luotettavuus ovatkin osoittautuneet merkittäviksi tekijöiksi esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Myös kansantalouden näkökulmasta olisi tilintarkastajalla merkittävä rooli mikroyritysten lainmukaisen toiminnan varmentamisessa. 

Selvitys tilintarkastusvelvollisuuden rajat alittavista osakeyhtiöistä 

Ittosen, Höglundin ja Sundvikin selvityksen tarkoituksena oli tarkastella vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuutta niissä osakeyhtiöissä, jotka ovat TTL 2:2 perusteella vapautettuja tilintarkastuksesta. Rajoina jouduttiin käyttämään liikevaihtoa ja tasetta, koska henkilöstön lukumäärää ei voitu julkisista lähteistä luotettavasti selvittää. Kuitenkin havaittiin, että pelkästään liikevaihdon ja taseen perusteella lähes kaikki yritykset määrittyvät tilintarkastusvelvollisiin tai vapautettuihin, joten henkilöstön määrä ei käytännössä monessakaan tapauksessa voisi vaikuttaa tähän luokitteluun. 

Selvityksen perusjoukkona käytettiin kaikkia aktiivisia osakeyhtiöitä jotka ovat toimittaneet veroilmoituksen (6B-lomake) vuosina 2012–2014. Esimerkiksi vuoden 2014 tilinpäätöstiedot löytyivät noin 170 000 osakeyhtiöltä ja näistä noin 42 000 yhtiötä oli taseen ja liikevaihdon perusteella vapautettuja tilintarkastusvelvollisuudesta.  

Vapaaehtoisen tilintarkastuksen laajuus 

Veroilmoituksen (6B-lomake) yhteydessä on yhteisön ilmoitettava, onko tilintarkastaja valittu. Selvityksen perusteella noin 25 % tilintarkastusvelvollisuuden rajat alittavista aktiivisista yhtiöistä valitsi tilintarkastajan vapaaehtoisesti vuonna 2014 (Kuva 1). 

Vapaaehtoinen tilintarkastus Kuva 1

Kuva 1. Vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuus (Ittonen, Höglund ja Sundvik 2017)

Suuntaus on ollut laskeva, sillä vuonna 2012 (vuonna 2013) tilintarkastajan valitsi vapaaehtoisesti 32 % (28 %). 

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että selvityksessä havaittiin merkittävä joukko raja-arvot ylittäviä yhteisöjä jotka, ilman ilmeistä lakisääteistä oikeutta vapautukseen tilintarkastusvelvollisuudesta, olivat ilmoittaneet jättäneensä tilintarkastuksen suorittamatta. Tämä voi olla tahatonta tai tahallista, johtua joko johdon tietämättömyydestä tai valvonnan puutteen suomasta mahdollisuudesta. Koska henkilöstön määrää ei selvityksessä ollut käytettävissä, ei tämän joukon suuruutta ei voitu aivan täsmällisesti määrittää. 

Aineistomme perusteella noin 3 000 yhtiötä oli veroilmoituksessa ilmoittanut jättäneensä tilintarkastajan valitsematta tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n perusteella, vaikka sekä liikevaihto että tase ylittivät TTL:n raja-arvot, eli tilintarkastaja olisi lain mukaan valittava. Näiden lisäksi havaittiin noin 30 000 yritystä, jotka olivat jättäneet tilintarkastajan valitsematta, mutta selvityksessä ei voitu varmistaa heidän oikeuttaan vapautua tilintarkastusvelvollisuudesta koska tilinpäätöstä ei ole toimitettu kaupparekisteriin. 

Tämän havainnon perusteella vaikuttaa siltä, että TTL 2:2 raja-arvoja ei tehokkaasti voida valvoa ja tilintarkastajan jättää valitsematta huomattava määrä yrityksiä, joilla ei ole siihen oikeutta. Raja-arvoja asetettaessa tulisi lainsäätäjän kiinnittää huomiota siihen, että kriteerit määritettäisiin sellaisiksi, että niitä voidaan valvoa. Jos esimerkiksi henkilöstön määrästä ei tilinpäätöksessä raportoida, on sen perusteella tehtävän luokittelun valvonta vaikeaa, tehotonta tai jopa mahdotonta. 

Maakunnissa Kainuussa eniten vapaaehtoista tilintarkastusta 

Selvityksessä tarkasteltiin myös vapaaehtoista tilintarkastajan valintaa eri maakunnissa. Tässä tarkastelussa havaittiin erittäin merkittäviä maakunnallisia eroja (Kuva 2). 

Vapaaehtoinen tilintarkastus Kuva 2

Kuva 2. Vapaaehtoinen tilintarkastus eri maakunnissa (Ittonen, Höglund ja Sundvik, 2017)

Vuosina 2012–2014 oli vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuus (raja-arvot alittavissa yhteisöissä) koko maassa keskimäärin noin 28 %. Kainuussa huomattavasti suurempi osa, yli 40 % vapautetuista yhteisöistä, valitsi tilintarkastajan vapaaehtoisesti.  

Myös Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla olivat vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuudet korkeat, molemmissa lähes 40 % (38 % ja 37 %). Vastaavasti Etelä-Pohjanmaalla tilintarkastajan valitsi vapaaehtoisesti vain noin 19 % yhteisöistä. Myös naapurimaakunnissa Keski- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla olivat luvut matalia, 20 % ja 21 %. Kolmessa suurimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais Suomessa oli vapaaehtoisen tilintarkastuksen osuus 28 %, 30 % ja 26 %. 

Yrityksen koko ja velka vaikuttavat tilintarkastajan valintaan 

Selvityksessä tarkasteltiin lopuksi vapaaehtoiseen tilintarkastukseen vaikuttavia tekijöitä Ojalan ym. (2016) tutkimuksessa käytetyn mallin mukaisesti. Analyysissä havaittiin, että yrityksen suurempi koko ja korkeampi velkojen suhteellinen määrä (sekä ostovelat että pankkivelat) lisäsivät merkittävästi tilintarkastajan valintaa. Myös liikevaihdon kasvun ja toisaalta edellisen vuoden negatiivinen oma pääoma lisäsivät tilintarkastajan valintaa tilintarkastusvelvollisuudesta vapautetuissa yhtiöissä.  

Nämä tulokset vahvistavat aiempia havaintoja, että etenkin suuremmat mikroyritykset kokevat tilintarkastuksen hyödylliseksi. Vastaavalla tavalla myös yritykset, joiden toiminnassa ulkopuolisten sidosryhmien luottamus on tärkeää, velkojen tai lisärahoituksen hankinnan vuoksi, valitsevat useammin tilintarkastajan varmentamaan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon lainmukaisuuden. 

Kim Ittonen toimii Tilintarkastuksen tutkijatohtorina Hankenilla. 


Artikkeli on luettavissa myös marraskuussa ilmestyvästä  Profiitti - Talous & tilintarkastus      -lehdestä 1/2017.


Lue myös:

Oliko artikkeli mielestäsi kiinnostava? Jaa tietoa myös verkostollesi.

Lomakkeen tiedoissa ilmeni virheitä. Tarkistathan virheelliset kentät.

Kirjoita kommentti

Roskakommenttien estämiseksi, syötä kirjaimet oheiseen kenttään.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti