Rahoituslaskelma

Rahoituslaskelma

Kirja

Painettu kirja ilmestynyt 2/2017 | Online-julkaisu päivittynyt 11/2017


Samuli Perälä & Katri Schwartz

Rahoituslaskelman laatijan tärkein mallikirja.

Kirjanpitolain ja -asetuksen, IFRS-standardien sekä kirjanpitolautakunnan ohjeistukset käytännönläheisesti yksissä kansissa. 

Mitä rahoituslaskelma sisältää ja kuinka se laaditaan? Suora vai epäsuora rahoituslaskelma? Mm. näihin kysymyksiin löydät vastaukset tästä kirjasta.

Kirja sisältää rahoituslaskelmamallit myös ruotsin- ja englanninkielisinä.

Kirjassa annetaan tarkempaa ohjeistusta mm. omistusosuuksien muutoksista sekä yhteisjärjestelyjen käsittelystä.

Päivityksessä huomioitua:

Tähän painokseen on päivitetty vuoden 2016 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutokset. Merkittävin rahoituslaskelman laadintaa koskeva uudistus liittyi laadintavelvollisuuteen. Jatkossa rahoituslaskelman laadintaa vaaditaan aiempaa suuremmilta yrityksiltä. Toisaalta laadintavelvollisuuden piiriin tulivat myös muut kirjanpitovelvolliset kuin osakeyhtiöt ja osuuskunnat.

Lisäksi on päivitetty IFRS-standardistoon vuoden 2016 loppuun mennessä hyväksytyt päivitykset. Rahoituslaskelman laadintaa käsittelevä IAS 7 -standardi on päivittynyt liitetietojen osalta, ja muutos tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

Käytännön ohjeita on lisätty esimerkiksi vuodelta 2017 IFRS-tilinpäätöksissä vaadittavasta rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelmasta.

Sisällysluettelo
  • Esipuhe
  • 1  Rahoituslaskelman sisältämän informaation tarve
  • 2  Rahoituslaskelmaa koskevat normit ja ohjeet
  • 2.1  Kirjanpitolain mukainen rahoituslaskelma
    • 2.1.1  Laadintavelvollisuus 
    • 2.1.2  Muoto ja sisältö
  • 2.2  Kansainväliset tilinpäätösstandardit
  • 2.3  US GAAP
  • 2.4  Kirjanpitomenetelmät ja aineiston säilyttäminen 
  • 3  Rahoituslaskelman sisältö ja esittäminen
  • 3.1  Laskelmakaavat
  • 3.2  Rahavirtojen kolmijako
    • 3.2.1  Liiketoiminnan rahavirta
    • 3.2.2  Investointien rahavirta
    • 3.2.3  Rahoituksen rahavirta
  • 3.3  Suora ja epäsuora rahoituslaskelma
    • 3.3.1  Suora rahoituslaskelma  
    • 3.3.2  Epäsuora rahoituslaskelma
  • 3.4  Rahavarat
    • 3.4.1  Käteisvarat
    • 3.4.2  Muut rahavarat
  • 3.5  Rahavirtojen netottaminen 
  • 4  Rahoituslaskelman laadinta
  • 4.1  Rahoituslaskelman laadintatekniikka
  • 4.2  Liiketoiminnan rahavirran suoran esitysmuodon erät
    • 4.2.1  Myynnistä ja liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
    • 4.2.2  Maksut liiketoiminnan kuluista
  • 4.3 Liiketoiminnan rahavirran epäsuoran esitysmuodon erät
    • 4.3.1  Oikaisut
    • 4.3.2  Käyttöpääoman muutos
  • 4.4  Liiketoiminnan rahavirran muut erät
    • 4.4.1  Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista
    • 4.4.2  Saadut korot 
    • 4.4.3  Saadut osingot
    • 4.4.4  Välittömät verot
    • 4.4.5  Tilinpäätössiirrot
    • 4.4.6  Lainasaamiset liiketoiminnan rahavirrassa
  • 4.5  Investointien rahavirran erät
    • 4.5.1  Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin sijoituksiin
    • 4.5.2  Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä muiden  sijoitusten luovutustulot
    • 4.5.3  Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut
    • 4.5.4  Korot ja osingot investointien rahavirrassa
  • 4.6  Rahoituksen rahavirran erät
    • 4.6.1  Maksullinen oman pääoman lisäys
    • 4.6.2  Omien osakkeiden hankkiminen ja myynti
    • 4.6.3  Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut
    • 4.6.4  Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut
    • 4.6.5  Maksetut osingot ja muu voitonjako
    • 4.6.6  Konserniavustukset
    • 4.6.7  Maksetut korot rahoituksen rahavirrassa
  • 4.7  Ulkomaanrahan määräiset erät
  • 4.8  Johdannaissopimukset
  • 4.9  Yritysjärjestelyt
    • 4.9.1  Sulautuminen ja jakautuminen
    • 4.9.2  Liiketoimintasiirto
    • 4.9.3  Liiketoimintakauppa
  • 4.10  Rahoitusleasing
  • 4.11  Rahoituslaskelman lisätiedot
  • 5  Konsernin rahoitus laskelman erityispiirteet
  • 5.1  Laadintatekniikka
  • 5.2  Konserniyhtiöiden väliset rahavirrat
  • 5.3  Osakkuusyhtiöt
  • 5.4  Vähemmistöosuus
  • 5.5  Tytäryritysten ostot ja myynnit
  • 5.6  Konsernitilinpäätöksen muuntoerot
  • 5.7  Konserniyritysten eri laskentaperiaatteista johtuvat oikaisut
  • 5.8  Lopetetut toiminnot
  • 6 Laskelmamallit ja laadinta esimerkit
  • 6.1 Suora rahoituslaskelma malli
  • 6.2 Epäsuora rahoituslaskelmamalli
  • 6.3 Konsernin rahoituslaskelmamalli
  • 6.4 Direkt finansieringsanalys
  • 6.5 Indirekt finansieringsanalys
  • 6.6 Statement of cash flows (Direct method) 
  • 6.7 Statement of cash flows (Indirect method)
  • 6.8 Consolidated statement of cash flows 
  • 6.9 Esimerkki tytäryhtiön hankinnan esittämisestä rahoituslaskelmassa
  • 6.10 Esimerkki erillisyhtiön rahoituslaskelman laadinnasta
  • 6.11 Esimerkki konsernin rahoituslaskelman laadinnasta
  • 6.12 Esimerkki valuuttakurssien vaikutuksesta konsernin rahoituslaskelmaan
Esipuhe

Yritysten julkaisemaan tilinpäätösinformaatioon kuuluu tuloslaskelman ja taseen ohella rahoituslaskelma. Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla rahoituslaskelmaa arvostetaan tilinpäätöslaskelmana, joka täydentää suoriteperusteisen tuloksen ja tase-erien muutosten antamaa kuvaa yrityksen rahoitusrakenteesta ja kyvystä tuottaa kassavirtaa. Viime aikojen epävakaissa taloudellisissa olosuhteissa rahavirtapohjaisen tilinpäätösinformaation merkitys on entisestään kasvanut.

Eurooppalaiset markkinavalvojat ovat usein kiinnittäneet huomiota tilinpäätökseen sisällytetyn rahoituslaskelman esittämistapaan. Yhteistä markkinavalvojien kommenteille on se, että rahoituslaskelman tärkeänä tavoitteena pidetään sen vertailukelpoisuutta eri yhtiöiden välillä. Rahavirtojen johdonmukainen jaottelu liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtaan sekä esimerkiksi yhtenäinen menettelytapa valittaessa tuloslaskelman riviä, josta epäsuora rahoituslaskelma aloitetaan, parantaisivat markkinavalvojien kommenttien perusteella rahoituslaskelman informaatioarvoa. Myös suoran ja epäsuoran rahoituslaskelman valintamahdollisuus on usein kyseenalaistettu.

Kotimainen kirjanpitolaki uudistui vuoden 2016 alusta lähtien. Merkittävin rahoituslaskelman laadintaa koskeva uudistus liittyi laadintavelvollisuuteen. Jatkossa rahoituslaskelman laadintaa vaaditaan aikaisempaa suuremmilta yrityksiltä. Toisaalta laadintavelvollisuuden piiriin tulivat myös muut kirjanpitovelvolliset kuin osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Kirjanpitolaki muuttui myös monilta muilta osin, joiden vaikutuksia rahoituslaskelmaan on käsitelty tässä kirjassa. Muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että rahoituslaskelman laatijan tärkeintä ohjeistusta, kirjanpitolautakunnan yleisohjetta, olisi katsottu tarpeelliseksi päivittää. Kansainvälisten laskentastandardien mukaan laadittavaan rahoituslaskelmaan on sen sijaan tullut viime aikoina muutoksia, jotka johtuvat pääasiassa muutoksista muissa kuin rahoituslaskelmaa koskevissa standardeissa. Myös rahoituslaskelman laadintaa käsittelevä IAS 7 -standardi on päivittynyt liitetietojen osalta, joskin muutos tulee voimaan vasta vuoden 2017 alusta.

Tässä kirjassa käydään esimerkkien avulla läpi kotimaisen kirjanpitolainsäädännön rahoituslaskelmalle asettamat vaatimukset. Kansainvälisten laskentastandardien vaatimuksia käsitellään yksityiskohtaisesti, joten kirja sopii käsikirjaksi myös IFRS-rahoituslaskelman laatijalle. Esittämistavan lisäksi olemme pyrkineet sisällyttämään kirjaan paljon käytännön ohjeistusta liittyen siihen, miten ongelmalliset rahoituslaskelman erät saadaan selvitettyä suoriteperusteisen tuloslaskelman ja taseen sisältämän informaation perusteella. Viimeisimpään painokseen on päivitetty 2016 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutokset sekä IFRS-standardistoon vuoden 2016 loppuun mennessä hyväksytyt päivitykset. Käytännön ohjeita on lisätty esimerkiksi vuodelta 2017 IFRS-tilinpäätöksissä vaadittavasta rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelmasta. Kirjan lopussa esitetään kattavat esimerkit erillisyhtiön ja konsernin rahoituslaskelman laadinnasta sekä suoran että epäsuoran esitystavan mukaisesti.

Kirjan alkuperäisen version on kirjoittanut KHT Samuli Perälä. Tämän päivityksen kirjoittamisesta ovat vastanneet KHT Katri Schwartz ja KHT Samuli Perälä.

Hintaan lisätään toimituskulut.
Laskutus toimituksen jälkeen.
Katso toimitusehdot >

147 sivua
ISBN 978-952-218-320-0
YKL 69.2


Myös päivittyvänä online-julkaisuna
Online-julkaisun saat käyttöösi heti. Lisämateriaaleina mm. Excel-mallipohjia.

Tilaa online-julkaisu

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti
Asiakkuuskoordinaattorit

Helppokäyttöinen taloushallinnon tietopankki tukenasi

Taloushallinnon sähköiset julkaisut ja videokoulutukset samaan palveluun koottuna, yhden kirjautumisen taakse. Valitse sinun tai tiimisi tarpeisiin sopiva palvelukokonaisuus ja lisenssivaihtoehto.

Tilaa koekäyttötunnukset tai kysy lisää!

www.stakatemiaonline.fi
aspa(at)suomentilintarkastajat.fi
p. 09 7552 2010