Päivitetty Säätiön toiminta ja talous - säätiölaki käytännössä, 2. painos

Säätiön toiminta ja talous – säätiölaki käytännössä, 2. uud. painos

Kirja

Ilmestynyt 11/2018

Samuli Perälä Juha Viertola

Nykyinen säätiölaki on huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisempi. Se mm. täsmentää säätiötoiminnan hyödyllisen tarkoituksen merkitystä, selkeyttää säätiöi­den hallintorakenteita sekä lisää tilinpäätösraportoinnin vaatimuksia. Siinä on myös yksityiskohtaisemmat säännökset säätiöiden liiketoiminnan ja sijoitustoiminnan osalta. Eräs merkittävimmistä uudistuksista on erittäin laaja lähipiirin käsite.

Kirjan toista painosta on päivitetty erityisesti lähipiirisäännösten, toimintakertomusraportoinnin ja säätiön toimintaan liittyvien kysymysten osalta. Päivityksessä on huomioitu lain voimassaolon aikana muodostunut säätiökäytäntö. Myös käytännön esimerkkejä on lisätty.

Teos avaa säätiölakia käytännönläheisesti säätiöiden asiamiehille, säätiöiden hallinnosta vastaaville sekä säätiöiden taloudesta vastaaville. Teos on saatavana sekä painettuna kirjana että sähköisenä online-julkaisuna.

Kirjoittajat ovat pitkän linjan säätiöammattilaisia, joilla on kokemusta säätiöiden raportoinnista ja tilintarkastuksesta, säätiöiden lainsäädännöstä ja valvonnasta kuin myös säätiöiden hallinnollisesta puolesta.

Sisällysluettelo
  • ESIPUHE
  • 1 MIKÄ SÄÄTIÖ ON
  • 1.1 Säätiön tarkoitus
  • 1.2 Lähipiiri ja taloudellisten edun kielto
  • 1.3 Liiketoiminta
  • 1.4 Säätiön perustajan asema
  • 1.5 Säätiön hallitus
  • 1.6 Säätiötyypit
  • 1.7 Tukisäätiö ja sukusäätiö
    • 1.7.1 Tukisäätiö
    • 1.7.2 Sukusäätiö
  • 1.8 Rahastot ja epäitsenäiset säätiöt
  • 1.9 Säätiön nimi ja sen muuttaminen sekä aputoiminimi
  • 2 SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN
  • 2.1 Määräaikainen ja tiettyä tehtävää varten perustettu säätiö
    • 2.1.1 Määräaikainen säätiö
    • 2.1.2 Tiettyä tehtävää varten perustettu säätiö
    • 2.1.3 Säätiöt, joiden tarkoitusta voidaan muuttaa
  • 2.2 Perustamistoimenpiteet
    • 2.2.1 Säätiön perustaminen perustamiskirjalla
    • 2.2.2 Säätiön perustaminen testamentilla
    • 2.2.3 Peruspääoma
    • 2.2.5 Toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma
  • 2.3 Säätiön säännöt
  • 2.4 Säätiön rekisteröiminen
    • 2.4.1 Rekisteröimisen oikeusvaikutukset
  • 3 SÄÄTIÖN TOIMINTA JA TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
  • 3.1Hyödyllinen tarkoitus ja sen toteuttaminen
  • 3.2 Varsinainen toiminta
  • 3.3 Varainhoito
  • 3.4 Säätiön toiminnan käytössä olevien varojen hoito
  • 3.5 Liiketoiminta
  • 3.6 Sijoitustoiminta
  • 4 SÄÄTIÖN HALLINTO JA JOHTO
  • 4.1 Yleistä hallinnon sekä johdon asemasta ja tehtävistä
    • 4.1.1 Säätiön johto
    • 4.1.2 Säätiön hallinnon ja johdon toimivaltajaon pääperiaatteet
    • 4.1.3 Säätiölain määräykset toimivaltajaosta päätöksenteossa
  • 4.2 Lähipiiriin liittyvät toimenpiteet
    • 4.2.1 Lähipiirin määritelmä
    • 4.2.2 Lähipiiritapahtumien seuranta
    • 4.2.3 Lähipiiritapahtumiin liittyvä päätöksenteko
  • 4.3 Hallitus
    • 4.3.1 Hallituksen asema säätiössä
    • 4.3.2 Hallituksen lakiin perustuvat tehtävät
    • 4.3.3 Hallituksen jäsenyys
    • 4.3.4 Hallituksen päätöksenteko ja kokoukset
  • 4.4 Toimitusjohtaja
    • 4.4.1 Toimitusjohtajan asema säätiössä
    • 4.4.2 Toimitusjohtajan tehtävät
    • 4.4.3 Asiamies
  • 4.5 Hallintoneuvosto
    • 4.5.1 Hallintoneuvoston asemasta säätiössä
    • 4.5.2 Hallintoneuvoston tehtävät
    • 4.5.3 Hallintoneuvoston jäsenyys
    • 4.5.4 Hallintoneuvoston päätöksenteko ja kokoukset
  • 4.6 Valtuuskunta, edustajisto, neuvottelukunta ja muut vastaavat toimielimet
  • 4.7 Toimikunta, valiokunta, työryhmä ja muut vastaavat elimet
  • 4.8 Säätiön edustaminen
  • 4.9 Säätiön sisäinen valvonta
  • 4.10 Säätiön johdon palkkiot
  • 4.11 Säätiön johdon vastuu
    • 4.11.1 Luottamusvastuu
    • 4.11.2 Vahingonkorvausvastuu
    • 4.11.3 Rikosvastuu
  • 4.12 Moiteoikeus ja muutoksenhakuoikeus
    • 4.12.1 Moiteoikeus
    • 4.12.2 Mitätön päätös
  • 5 SÄÄTIÖN TALOUSHALLINTO JA TILINPÄÄTÖS
  • 5.1 Vastuu kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laadinnasta
  • 5.2 Kirjanpitovelvollisuus ja hyvä kirjanpitotapa
  • 5.3 Tilinpäätös
    • 5.3.1 Tilinpäätöksen sisältö
    • 5.3.2 Oikeat ja riittävät tiedot
    • 5.3.3 Pien- ja mikroyritysasetus
    • 5.3.4 Tuloslaskelma
    • 5.3.5 Tase
      • 5.3.5.1 Pysyvät vastaavat (varat)
      • 5.3.5.2 Vaihtuvat vastaavat (varat)
      • 5.3.5.3 Vieras pääoma
      • 5.3.5.4 Pakolliset varaukset
      • 5.3.5.5 Oma pääoma
    • 5.3.6 Liitetiedot
    • 5.3.7 Tase-erittelyt
    • 5.3.8 Rahoituslaskelma
    • 5.3.9 Konsernitilinpäätös
      • 5.3.9.1 Konsernin muodostuminen
      • 5.3.9.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus
      • 5.3.9.3 Konsernitilinpäätöksen laadinta
  • 5.4 Toimintakertomus
    • 5.4.1 Kirjanpitolain vaatimukset
    • 5.4.2 Säätiölain vaatimukset
      • 5.4.2.1 Tarkoituksen toteuttaminen
      • 5.4.2.2 Lähipiiristä annettavat tiedot
      • 5.4.2.3 Muut säätiölain edellyttämät tiedot
  • 5.5 Vuosikertomus
  • 6 TILINTARKASTUS SÄÄTIÖISSÄ
  • 6.1 Tilintarkastusvelvollisuus ja kelpoisuusvaatimukset
    • 6.1.1 Tilintarkastusvelvollisuus
    • 6.1.2 Kelpoisuus
    • 6.1.3 Varatilintarkastaja
    • 6.1.4 Yhteisö
    • 6.1.5 Tilintarkastajien lukumäärä
    • 6.1.6 Riippumattomuus
  • 6.2 Tilintarkastajan valinta, toimikausi ja erottaminen
  • 6.3 Tilintarkastuksen suorittaminen ja sisältö
    • 6.3.1 Tilintarkastuksen kohde
    • 6.3.2 Tilintarkastuslaki ja hyvä tilintarkastustapa
    • 6.3.3 Säätiölain tilintarkastusta koskevat vaatimukset
      • 6.3.3.1 Toimielinten palkkiot
      • 6.3.3.2 Toimintakertomus
      • 6.3.3.3 Sijoitustoiminta
      • 6.3.3.4 Liiketoiminta
      • 6.3.3.5 Konsernitilinpäätös
      • 6.3.3.6 Hallinnon tarkastuksen erityispiirteet
  • 6.4 Tilintarkastajan raportointi
    • 6.4.1 Tilintarkastuskertomus
    • 6.4.2 Tilintarkastuspöytäkirja
    • 6.4.3 Muu raportointi
    • 6.4.4 Salassapitovelvollisuus
  • 6.5 Säätiölain mukaiset muut tilintarkastajan tehtävät
  • 7 TOIMINNAN MUUTOKSET, RAKENNEJÄRJESTELYT JA PURKAMINEN
  • 7.1 Säätiön tarkoituksen ja sääntöjen muuttaminen
    • 7.1.1 Tarkoituksen muuttaminen
    • 7.1.2 Muu sääntömuutos
  • 7.2 Rakennejärjestelyt ja toimintojen uudelleenorganisointi
    • 7.2.1 Säätiöiden välinen sulautuminen
    • 7.2.2 Tytäryhtiön sulautuminen emosäätiöön
    • 7.2.3 Säätiön jakautuminen ja säätiön osien luovuttaminen
    • 7.2.4 Liike- ja sijoitustoiminnan yhtiöittäminen
    • 7.2.5 Säätiö yrityssaneerausmenettelyssä
  • 7.3 Säätiön purkaminen
    • 7.3.1 Purkamisen edellytykset
    • 7.3.2 Selvitystila
      • 7.3.2.1 Selvitystilaan asettaminen
      • 7.3.2.2 Selvitystilan rekisteröinti
      • 7.3.2.3 Selvitysmiesten tehtävät
      • 7.3.2.4 Selvitystilaan määrääminen
      • 7.3.2.5 Muiden vireillepano-oikeus
    • 7.3.3 Selvitysmiesten tehtävät
    • 7.3.4 Selvitystilan jatkaminen ja lopettaminen
      • 7.3.4.1 Negatiivinen oma pääoma
      • 7.3.4.2 Säätiön konkurssi
  • 8 SÄÄTIÖVALVONTA
  • 8.1 Säätiölaki, säännöt ja säätiön tarkoitus valvonnan perustana
  • 8.2 Valvonta-asian vireilletulo ja asian käsittelyn päättäminen
  • 8.3 Säätiövalvonnan keinot
    • 8.3.1 Tietojen saantioikeus
    • 8.3.2 Tietojen saanti säätiöltä
    • 8.3.3 Tietojen saanti ”muilta henkilöiltä”
    • 8.3.4 Tietojen saanti tilintarkastajalta
    • 8.3.5 Tietojen saanti viranomaisilta
  • 8.4 Säätiövalvonnan toimenpiteet
    • 8.4.1 Vuosiselvitykset valvonnan perustana
    • 8.4.2 Selvityspyyntö
    • 8.4.3 Erityistarkastus
    • 8.4.4 Määräys oikaisun aikaansaamiseksi ja toimeenpanokielto
    • 8.4.5 Ilmoituksen tekeminen esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle
  • 8.5 Hallintoneuvoston ja hallituksen erottaminen
  • 8.6 Säätiön lakkauttaminen
  • ASIAHAKEMISTO
Esipuhe

Säätiölain 1.12.2015 voimaan tullut kokonaisuudistus muutti vuoden 1930 säätiölakiin perustuvan suomalaisen säätiöinstituution hallintoa ja toimintaperiaatteita. Yhteiskunta ja säätiöiden toimintaympäristö ovat säätiölain voimassaolon aikana muuttuneet merkittävästi. Säätiölain uudistuksen tarkoituksena oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykyaikaisen säätiötoiminnan tarpeita ja varmistaa se, että säätiöt säilyttävät asemansa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta merkittävinä toimijoina. Lain erityisiksi tavoitteiksi mainittiin säätiötoiminnan pelisääntöjen selkeyttäminen, avoimuuden lisääminen sekä säätiövalvonnan tehostaminen.
Nykyinen säätiölaki on huomattavasti aikaisempaa lakia yksityiskohtaisempi. Laki mm. täsmentää säätiötoiminnan hyödyllisen tarkoituksen merkitystä, selkeyttää säätiöiden hallintorakenteita sekä lisää tilinpäätösraportoinnin vaatimuksia. Uudessa laissa on myös aikaisempaa yksityiskohtaisemmat säännökset säätiöiden liiketoiminnan ja sijoitustoiminnan osalta. Eräs merkittävimmistä uudistuksista on erittäin laaja lähipiirin käsite.
Tämän kirjan toisen painoksen julkaisuhetkellä säätiölain voimaan tulosta on kulunut lähes kolme vuotta. Lakiuudistuksen ensimmäiset vaikutukset koskivat säätiöiden tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa esitettäviä asioita, sillä näitä edellytettiin jo vuodelta 2015. Erityisiä haasteita aiheutti odotetusti laaja lähipiirikäsite ja lähipiiritapahtumien valvonta sekä rekisteröinti. Monet säätiöt ovat muuttaneet hallintorakenteitaan ja sääntöjään vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Säätiölain siirtymäsäännöksen mukaan uuden lain vastaiset hallintorakenteet ja sääntöpykälät on muutettava kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli 1.12.2018. Käsityksemme mukaan uudella lailla on ollut vaikutuksia säätiöiden päätöksentekomenettelyyn ja hallintorakenteisiin mutta melko vähäisiä vaikutuksia säätiöiden varsinaiseen toimintaan, varainhoitoon ja liiketoimintaan.
Säätiölaki on edeltäjäänsä verrattuna yksityiskohtainen. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut lain tulkinnanvaraisuutta, ja tästä johtuen lain soveltaminen on monilta osin osoittautunut haasteelliseksi, koska tulkintaa ohjaavaa oikeuskäytäntöä ei luonnollisestikaan ensimmäisten vuosien aikana ole kertynyt. Patentti- ja rekisterihallituksen tulkintakäytäntö on vahvistunut ja selkiytynyt lain voimaantulosta. Säätiövalvonta on ollut lain ensimmäisinä vuosina aktiivista, ja se osaltaan ohjaa säätiökäytäntöä.
Tämän teoksen tarkoituksena on avata säätiölakia mahdollisimman käytännönläheisesti lukijalle. Olemme kirjoittaneet julkaisun pitäen silmällä säätiöiden asiamiesten, säätiöiden hallinnosta vastaavien sekä säätiöiden taloudesta vastaavien tahojen tarpeita. Emme käy säätiölakia läpi pykälä pykälältä vaan kohdistamme kirjoituksemme niihin oleellisimpiin asioihin, joita säätiölain piirissä toimivat kohtaavat. Kirjan toista painosta on päivitetty erityisesti lähipiirisäännösten, toimintakertomusraportoinnin ja säätiön toimintaan liittyvien kysymysten osalta. Päivityksessä on huomioitu lain voimaan olon aikana muodostunut säätiökäytäntö. Kirjaan on myös lisätty käytännön esimerkkejä.
Kirjan 1. painosta olivat lisäksemme tekemässä Kai Kilpinen ja Johanna Perälä. Kiitämme heitä tästä osallisuudesta myös tämän 2. painoksen aikaansaamiseksi. Lisäksi kiitämme valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijalaa (Patentti- ja rekisterihallitus) keskustelukumppanuudesta säätiövalvontaan liittyen.
Toivomme, että julkaisun avulla niin uutta säätiötä perustava taho kuin jo olemassa olevan säätiön toimintaa jatkava ja kehittävä tahokin saavat toiminnalleen mahdollisimman käytännönläheistä ja yksiselitteistä apua.
Helsingissä lokakuussa 2018
Samuli Perälä ja Juha Viertola

Hintaan lisätään toimituskulut.
Laskutus toimituksen jälkeen.
Katso toimitusehdot >

2. uudistettu painos
Noin 150 sivua
ISBN 978-952-218-336-1
YKL 33.364

Tilaa online-julkaisu

Valittavissa myös Omavalinta-hyllyihin
Tutustu ja tilaa >

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti
Asiakkuuskoordinaattorit

Helppokäyttöinen taloushallinnon tietopankki tukenasi

Taloushallinnon sähköiset julkaisut ja videokoulutukset samaan palveluun koottuna, yhden kirjautumisen taakse. Valitse sinun tai tiimisi tarpeisiin sopiva palvelukokonaisuus ja lisenssivaihtoehto.

Tilaa koekäyttötunnukset tai kysy lisää!

www.stakatemiaonline.fi
aspa(at)suomentilintarkastajat.fi
p. 09 7552 2010