Tilintarkastuslaki

Tilintarkastajajärjestelmä ja tilintarkastajien valvonta 1.1.2016 lähtien

Tilintarkastuslaki 1141/2015 ja laki julkishallinnon ja -talouden tarkastuksesta 1142/2015 tulivat voimaan 1.1.2016. Samalla kumottiin vanhat lait eli tilintarkastuslaki (13.4.2007/459) ja laki julkishallinnon ja -talouden tarkastajista (1.4.1999/467).

Kyseessä on tilintarkastajajärjestelmän kokonaisuudistus, joka voidaan jakaa kahteen osaan: tutkintouudistus ja tilintarkastajien valvonnan uudistaminen.


Tilintarkastajien uudet tutkinnot ja nimikkeet

Tilintarkastajilla on jatkossa yhteinen perustutkinto, tilintarkastajatutkinto. Tilintarkastajatutkinnon lisäksi voi suorittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkinnot. Tilintarkastajatutkinnon suorittaminen edellyttää lähtökohtaisesti korkeakoulututkintoa ja erikoistumistutkinnot ylempää korkeakoulututkintoa alaan liittyvien opintojen ja käytännön kokemuksen
lisäksi.

Uudessa järjestelmässä perustutkinnon suorittaneista tilintarkastajista käytetään nimikettä HT-tilintarkastaja. Yleisen edun kannalta merkittävien yritysten tilintarkastuksen erikoistumistutkinnon suorittaneista tilintarkastajista käytetään ammattinimikettä KHT-tilintarkastaja sekä julkishallinnon ja -talouden erikoistumistutkinnon suorittaneista JHT-tilintarkastaja.

Alalla jo toimiville tilintarkastajille muutokset ovat vähäisempiä. Vanhan lain mukaisista HTM-tilintarkastajista tulee tilintarkastajarekisteriin rekisteröitymällä uuden lain mukaisia HT-tilintarkastajia. Nykyisistä KHT-tilintarkastajista tulee puolestaan uuden lain mukaisia KHT-tilintarkastajia, johon sisältyy HT-tilintarkastajan pätevyys.

JHTT-tilintarkastajien tulee uuteen järjestelmään siirtyessään suorittaa JHT-siirtymäkoe. Tämän siirtymäkokeen suoritettuaan JHTT-tilintarkastajista tulee uuden järjestelmän mukaisia JHT-tilintarkastajia, ja tähän sisältyy myös HT-tilintarkastajan pätevyys.

Tilintarkastajanimikkeiden muuttuminen

Tilintarkastajien valvonnan uudelleenorganisointi

Tilintarkastajien valvonnasta vastaa Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonta 1.1.2016 lähtien. Vanhan tilintarkastuslain mukaisten Keskuskauppakamarissa (KKK) sijainneen tilintarkastuslautakunnan (TILA), kauppakamareiden tilintarkastusvaliokuntien (TIVAt), valtion tilintarkastuslautakunnan (VALA) toiminnat lakkasivat 31.12.2015. Myös julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunta) toiminta siirtyi PRH:n tilintarkastusvalvontaan.

Tilintarkastusvalvonta on PRH:n pääjohtajan alaisuudessa toimiva viranomainen. Keskuskauppakamarin TILAn sihteeristö siirtyi liiketoimintasiirtona PRH:een virkamiehiksi. Tilintarkastusvalvonnan tehtävänä on tilintarkastuslain mukaan

  • hyväksyä tilintarkastajat,
  • valvoa tilintarkastajien toimintaa,
  • valvoa, että tilintarkastajat ylläpitävät ammattitaitoaan,
  • valvoa tilintarkastuksen laatua,
  • huolehtia tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta,
  • osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon sekä
  • hoitaa muut sille osoitetut tehtävät.

Tilintarkastusvalvonnassa toimii ratkaisutoiminnassaan itsenäinen tilintarkastuslautakunta. Sen ratkaisuvalta koskee

  • tilintarkastajien yleistä ohjausta ja kehittämistä,
  • hallinnollisten seuraamusten määräämistä tilintarkastajille (varoitus, huomautus, hyväksymisen peruminen),
  • tilintarkastusvalvonnan antamien päätöksiä koskevien oikaisuvaatimusten ratkaiseminen sekä
  • valitusoikeutta sellaisiin hallinto-oikeuden päätöksiin, joilla on muutettu tilintarkastuslautakunnan päätöstä.

Tilintarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 5–8 jäsentä sekä 2 pysyvää asiantuntijaa, joiden on oltava tilintarkastajia. Tilintarkastajajäsenillä ei kuitenkaan ole päätösvaltaa lautakunnan asioissa. Valitustie tilintarkastuslautakunnan päätöksistä on Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti

  

Luottamusta rakentamassa.