UUDISTUNUT TILINTARKASTUSLAKI TULLUT VOIMAAN

19.08.2016

Uudistunut tilintarkastuslaki on tullut voimaan 19.8.2016. Samassa yhteydessä on muutettu myös useiden muiden lakien tilintarkastusta koskevia säännöksiä. Muutoksilla pannaan täytäntöön EU:n tilintarkastusdirektiiviin tehdyt muutokset sekä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastusta koskeva EU-asetus.

Uudistuneen lain löydät täältä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141

Keskeisimmät muutokset tilintarkastuslakiin koskevat tilintarkastuksen kohdetta, tilintarkastuskertomusta, seuraamusjärjestelmää sekä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lisäsäännöksiä.

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tilintarkastuslaki on tullut voimaan 19.8.2016, mutta laissa on useita siirtymäsäännöksiä. Tilintarkastuksen kohdetta ja tilintarkastuskertomusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2016 päättyviltä tilikausilta laadittavien tilinpäätösten tilintarkastuksiin. Tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastuskansioista, asiakasrekisteristä ja muusta tilintarkastajan toiminnan järjestämisestä noudatetaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017. Tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestoa sekä tilintarkastajaa koskevia muita kuin tilintarkastuspalveluita koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa lain voimaan tulon jälkeen. Tilintarkastuslain seuraamuksia koskevia säännöksiä sovelletaan tilintarkastajan tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka ovat tapahtuneet tilintarkastuslain voimaantulon jälkeen.

Tilintarkastuksen kohde

Tilintarkastuksen kohteena on uudistuneen lain mukaan yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös sekä hallinto (3:1 §). Toimintakertomus on poistettu tilintarkastuksen kohteesta, mutta siitä kuitenkin lausutaan tilintarkastuskertomuksessa direktiivien edellyttämällä tavalla. Ks. tarkemmin alla tilintarkastuskertomuspykälän kohdalta.

Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta annettaviin lausuntoihin on tullut muutoksia (3:5 §). Jatkossa tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä:

  1. antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
  2. täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset
  3. onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti ja
  4. ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.

Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi todettava, onko tilintarkastaja tilintarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen perusteella havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa, sekä ilmoitettava näiden virheellisyyksien luonteesta.

Seuraamusjärjestelmä

Seuraamuksista säädetään tilintarkastuslain 10 luvussa. Huomautuksen, varoituksen ja hyväksymisen peruuttamisen lisäksi lakiin on tullut uusina seuraamuksina määräaikainen kielto toimia tilintarkastajana (10:3 §) tai tilintarkastusyhteisön hallintoelimissä (10:4 §) sekä seuraamusmaksu (10:5 ja 6 §).

Seuraamusmaksu voidaan määrätä vain niissä tapauksissa, kun tilintarkastaja rikkoo ns. jäähdyttelyaikaa siirtyessään tilintarkastusasiakkaansa palvelukseen. Seuraamusmaksu 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetun määräajan rikkomisesta on enintään 50 000 euroa. Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos esitystä tilintarkastuslautakunnalle ei ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkomus tapahtui.

Yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä koskevat lisäsäännökset:

Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksissa noudatetaan tilintarkastuslain säännösten lisäksi EU:n tilintarkastusasetusta.

Yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön määritelmä

Tilintarkastuslaissa yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettua yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä (1:2 § 9-kohta).

Kirjanpitolain mukaan yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ovat

  1. suomalainen yhteisö, jonka liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla;
  2. luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos; ja
  3. vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu vakuutusyhtiö.

Tilintarkastajan toimikausien enimmäiskesto

Tilintarkastuslakiin on tullut uusia säännöksiä tilintarkastusyhteisön vaihtamisesta tietyin väliajoin. Säännökset koskevat vain yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksia.

EU-asetuksessa säädetään tilintarkastusyhteisön vaihtamisesta ja tilintarkastuslaissa säädetään EU-asetuksen optioiden käyttämisestä. Tilintarkastuslaissa hyödynnetään EU-asetuksen tarjoamat vaihtoehdot, joiden mukaan toimikausien enimmäiskestoa voidaan pidentää 10 vuoden jälkeen vielä toiset 10 vuotta (yhteensä 20 vuotta), kunhan 10 vuoden jälkeen järjestetään tarjouskilpailu. Jos yhteisö on valinnut enemmän kuin yhden tilintarkastajan (ns. joint audit), voidaan toimikausien enimmäiskestoa pidentää 24 vuoteen.

Muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen

EU-asetuksessa säädetään mitä palveluja tilintarkastaja ei saa tarjota tilintarkastusasiakkaalleen, joka on yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö. Tilintarkastuslain säännös koskee vain yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. Tilintarkastuslaissa hyödynnetään EU-asetuksen optiot sallia arvonmäärityspalvelujen ja tiettyjen veropalvelujen tarjoaminen.

Veropalveluita saa tarjota mikäli ne liittyvät 1) verolomakkeiden täyttämiseen, 2) julkisten tukien tai verokannustimien yksilöimiseen, 3) verotarkastuksessa avustamiseen, 4) välittömien tai välillisten verojen taikka laskennallisten verojen laskemiseen tai 5) veroneuvontaan. Tilintarkastaja saa tarjota näitä palveluita vain, jos niillä ei ole suoraa vaikutusta tai niillä on erikseen tai yhdessä vain vähäinen vaikutus tarkastettavaan tilipäätökseen.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti

  

Luottamusta rakentamassa.