Kauppalehti: Hallinnolliset säästöt eivät korvaa tilintarkastuksesta luopumisen haittoja

23.01.2018

Kauppalehden Debatissa on julkaistu mielipidekirjoituksemme 23.1.2018:

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tilintarkastuksen lakisääteisiä rajoja pohtivan työryhmän muistion. Muistiossa ehdotetaan mikroyritysten rajaamista tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Yritys luokitellaan mikroyritykseksi, jos enintään yksi seuraavista ylittyy: tase 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa ja henkilöstö 10.

Tällä hetkellä tilintarkastus on lakisääteinen yritykselle, jonka tase ylittää 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa ja jonka palveluksessa on vähintään kolme henkilöä. Työryhmän ehdotuksen toteutuessa 50‒60 prosenttia nykyisin tilintarkastuksen piirissä olevista osakeyhtiöistä jäisi tarkastuksen ulkopuolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä perustelee rajojen nostamista hallinnollisen taakan keventämisellä ja valinnanvapauden lisäämisellä. Toisaalta muistiossa todetaan, että nykyiset rajat edistävät korruption ja harmaan talouden ehkäisyä ja verotuksen oikeellisuutta.

Ruotsissa on juuri ilmestynyt selvitys vuonna 2010 toteutetun tilintarkastusvelvollisuuden noston vaikutuksista. Selvityksen mukaan rajojen nostolla ei saavutettu toivottuja tuloksia. Rajojen muutos oli Ruotsissa verrattain pieni, ja tällä hetkellä tilintarkastaja on länsinaapurissa valittava, jos kaksi seuraavista ylittyy: tase 150 000 euroa, liikevaihto 300 000 euroa ja henkilöstö 3.

Ruotsissa tilintarkastuksesta luopuneiden yritysten säästöt jäivät odotettua pienemmiksi. Jos tilintarkastuksista luovutaan, on ne korvattava jollain muulla, koska esimerkiksi rahoittajat kaipaavat luotonantopäätöstensä pohjalle luotettavia taloustietoja. Lisäksi tilintarkastuksista luopuminen voi vaikuttaa tilinpäätösten ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen.

Yritysten valinnanvapautta ei kannata syyttä rajoittaa. Tilintarkastuksella on kuitenkin yritystä itseään laajempi vaikutuspiiri, joka ulottuu sijoittajiin, rahoittajiin, sopimuskumppaneihin ja viranomaisiin. Osalla sidosryhmistä on mahdollisuus vaatia yritykseltä tilintarkastusta, osalla ei. Tilintarkastusrajojen nostaminen voi asettaa yrityksen sidosryhmät eriarvoiseen asemaan.

Turhien normien purkaminen on sinänsä kannatettavaa. Ruotsissa puuttuvat liitetiedot ja virheet laskelmissa kuitenkin lisääntyivät ja työllistivät viranomaisia ja yrityksiä.

Tilintarkastus ehkäisee omalta osaltaan korruptiota ja harmaata taloutta sekä edistää verotuksen oikeellisuutta. Viiden vuoden seurantajaksolla Ruotsissa 60 prosenttia osakeyhtiöistä, joille tilintarkastus tuli vapaaehtoiseksi, jätti tilintarkastajan valitsematta. Uusien osakeyhtiöiden kohdalla osuus oli 70 prosenttia. Näin tapahtui esimerkiksi ravintola-alalla, jolla talousrikokset ja verojen välttely ovat jo ennestään olleet yleisiä.

Suomen Tilintarkastajat ry kannattaa tilintarkastuksen lakisääteisten rajojen säilyttämistä nykyisellä tasolla. Rajojen nostolla tavoiteltavat hyödyt eivät korvaisi haittoja, jotka ulottuisivat yksittäisiä yrityksiä huomattavasti laajemmalle.

Petri Kettunen
hallituksen puheenjohtaja

Sanna Alakare
toiminnanjohtaja

Suomen Tilintarkastajat ry


Petri Kettunen UUSI

Petri Kettunen
hallituksen puheenjohtaja
Suomen Tilintarkastajat ry

Sanna Alakare NELIÖ

Sanna Alakare

Sanna Alakare
toiminnanjohtaja
Suomen Tilintarkastajat ry

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti