Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistamiseksi

24.09.2018

Oikeusministeriö

Lausuntopyyntö VN/4155/2018

Yritysmyönteisiä ja yrittäjälähtöisiä lainsäädäntöuudistuksia on meneillään monia. Osa uudistushankkeista koskee yritystoiminnan näkyvämpiä osia, kuten yritystä itseään tai sen työntekijöitä, mutta paljon tapahtuu myös kulisseissa. Esimerkiksi yrityksiä velvoittava yhteisölainsäädäntö muodostaa oikeudellisen perustan yritystoiminnan harjoittamiselle, ja nyt vaikuttaa siltä, että näihin perusrakenteisiin kaavaillaan merkittäviä muutoksia. 

Oikeusministeriö ehdottaa, että yksityisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksesta luovutaan. Ehdotuksen toteutuessa yksityinen osakeyhtiö olisi mahdollista perustaa ilman nykyistä 2 500 euron osakepääomasijoitusta. Samalla ehdotetaan, että osakeyhtiön oman pääoman menettämisen liputtamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Myös tilintarkastajan antama selvitys osakkeita vastaan annetusta apporttiomaisuudesta nähdään tarpeettomana. Osakkeet voisi siis maksaa muulla omaisuudella kuin rahalla ilman tilintarkastajan varmistusta siitä, onko yhtiölle tulevalla omaisuudella osakkeita vastaavaa arvoa. Kun osakeyhtiössä osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla, ehdotuksen tavoitteena on helpottaa ammatin harjoittamista ilman henkilökohtaista vastuuta.       

Työ- ja elinkeinoministeriö on puolestaan laatinut lakiluonnoksen, jossa esitetään, että yrityksen tilintarkastusvelvollisuudesta luovutaan suurelta osin. Ehdotuksen mukaan kaikki mikroyritykset (taseen loppusumma 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa ja palveluksessa keskimäärin yli 10 henkilöä) tulisi rajata tilintarkastuksen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaisi, että lähes 60 prosentilta tilintarkastuksen kohteena olevista osakeyhtiöistä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus. Tilintarkastusta ei ehdotuksessa nähdä tarpeellisena yrityksissä, joissa omistaja ja johto ovat käytännössä sama henkilö. Suomen Tilintarkastajat ry vastustaa ehdotettua tilintarkastusrajojen nostamista.

Edellä mainituille hankkeille on ominaista voimakas yritysmyönteisyys. Lainsäädäntö on kuitenkin aina kompromissi sen tuottamista oikeuksista ja velvollisuuksista. Yrityslainsäädännössä asetelma on useimmiten se, että yritykselle asetetaan tiettyjä velvollisuuksia, joilla suojataan yritykseen nähden heikommassa asemassa olevaa tahoa, esimerkiksi yrityksen työntekijää, yritykseen sijoituksen tehnyttä vähemmistöosakkeenomistajaa tai muuta rahoittajaa eli velkojaa. Kun norminpurun hengessä vähennetään sääntelyä, lakkaavat puretun sääntelyn velvoitteiden lisäksi myös sääntelyn tuottamat oikeudet.  

Arviomme HE-luonnoksessa ehdotettujen muutosten vaikutuksista

Tilintarkastajan lausunto apporttiomaisuuden arvosta tulee säilyttää

Suomen Tilintarkastajat ry ei kannata ehdotusta siltä osin, kun siinä ehdotetaan luovuttavaksi tilintarkastajan lausunnosta apporttiomaisuuden arvosta sellaisessa osakeyhtiössä, jossa on valittava tilintarkastaja.

Osakepääoman korottamista koskevan apporttiomaisuuden arvon tarkastamisen siirtäminen tilinpäätöksen tarkastamisen yhteyteen ei juuri vähennä yritysten hallinnollista taakkaa, mutta sillä olisi negatiivisia vaikutuksia tilinpäätöksen luotettavuuteen. Tilintarkastaja joutuu edelleen ottamaan kantaa apporttiomaisuuden arvoon tilintarkastusta tehdessään ja arvioidessaan sitä, antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos tilintarkastaja ei ole tehnyt arviota tilikauden aikana, kun apporttiomaisuus on yhtiölle annettu, voi apporttiomaisuuden arvon määrittämiseen sisältyä huomattavaa epävarmuutta. Tilintarkastajan lausunnon poistamisella ei saavuteta kustannussäästöjä, koska tilintarkastajan tulee tehdä sitä vastaava tai jopa laajempi työ tilinpäätöstä tarkastaessaan.

Osakepääoman menettämistä koskevasta rekisteri-ilmoitusvelvollisuudesta ei tule luopua

Osakepääoman menettämisestä koskeva rekisteri-ilmoitusvelvollisuus on osakeyhtiön hallitukselle asetettu selkeä velvoite, jolla on tarkoitus suojata velkojia. Rekisteri-ilmoitusvelvollisuuden merkitystä korostaa se, että tilintarkastajalla on velvollisuus huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa rekisterimerkinnän tekemättä jättämisestä.

Osakepääoman menettäminen kuvastaa yhtiön varojen vähenemistä ja sitä, että riski yritystoiminnasta siirtyy omistajilta velkojille. Tappiollisen yritystoiminnan harjoittamiselle ei ole estettä, mutta varojen väheneminen voi vaikuttaa yritystoiminnan jatkuvuuden edellytyksiin.

Yhtiön johdon velvollisuutena on huolehtia, että edellytykset toiminnan jatkuvuudelle ovat olemassa. Osakeyhtiön hallituksen vastuuta ja velvollisuuksia ei tule kaventaa poistamalla osakepääoman menettämisen rekisteröimisvelvollisuus. Tällainen kehitys voisi johtaa hallituksen ja tilintarkastajan vastuiden epätasapainoon tilanteissa, joissa vain tilintarkastaja joutuu arvioimaan tilintarkastuskertomuksessa osakepääomansa menettäneen yhtiön toiminnan jatkuvuutta.  

Osakepääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitusvelvollisuus on siis keskeinen ja periaatteellinen velkojien oikeuksia suojaava normi, jolla voi olla vaikutusta myös vähemmistösuojaan. Koska rekisteri-ilmoitusvelvollisuudesta luopumisella olisi velkojansuojaa ja sijoittajasuojaa heikentäviä sekä transaktiokustannuksia lisääviä vaikutuksia, siitä ei tule luopua.

Muut kommentit

Osakeyhtiölain 22:8 mukaiset hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan vahingonkorvauskanteiden vanhentumisajat tulisi yhdenmukaistaa. Kanne on nostettava hallituksen jäsentä, hallintoneuvoston jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin. Tilintarkastajaa vastaan kanne on puolestaan nostettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus esitettiin. Koska tilintarkastuskertomus annetaan aina tilikauden päättymisen jälkeen, voimassa oleva laki mahdollistaa tilanteen, jossa tilintarkastajaa vastaan voidaan nostaa kanne, vaikka kanneaika on hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan osalta vanhentunut. 

Osakeyhtiölain 16:17.1 mukaan sulautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa (lopputilitys). Säännös tulisi yhdenmukaistaa kirjanpitolainsäädännön kanssa. Kirjanpitolain 3:1.3 mukaan sellaisen osakeyhtiön, joka on mikro- tai pienyritys, ei tarvitse laatia toimintakertomusta.

Suomen Tilintarkastajat ry on mielellään mukana jatkovalmistelussa, jossa kartoitetaan kirjanpitosääntelyn perusteella osakeyhtiölakiin tehtävät tarkennukset.

Helsingissä 24. päivänä syyskuuta 2018

SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti