Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

18.10.2019

Yritysveroyksikkö
Ohjaus- ja kehittämisyksikkö
Diaarinumero VH/2863/00.01.00/2019

 

1. Sisällysluettelo ja Yleistä

Ohjeen todetaan koskevan yritysten välistä kauppaa. Ohjeluonnoksen luvussa 14 käsitellään myös erityistilanteita, jotka koskevat myös muita kuin yrityksiä. Ohjeen kuvausta olisi syytä tältä osin täydentää.

2. Arvonlisäverotunniste

Ohjeen toisessa kappaleessa todetaan, että: ”Alv-numeron tarvitsevat myös ne arvonlisäverotuksen ulkopuolista toimintaa harjoittavat elinkeinonharjoittajat (esimerkiksi verottomien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myyjät), jotka tulevat arvonlisäverovelvollisiksi tavaran ostoista EU-maista (yhteisöhankinnoista). On tärkeää, että ohjeessa käytetään arvonlisäverodirektiivin ja arvonlisäverolain näkökulmasta täsmällisiä käsitteitä. Sen vuoksi tekstiä tulisi korjata siten, että ”arvonlisäverotuksen ulkopuolisen toiminnan” sijaan puhutaan ”arvonlisäverottomasta toiminnasta” ja toisaalta ”arvonlisäverollisiksi” sana korvataan sanoilla ”ovat velvollisia ilmoittamaan ja tilittämään arvonlisäveron”.

3. Tavaran käsite

Patentin sijaan tulisi puhua patenttioikeudesta.

Luonnoksessa esitetään, että jos ”korjauskustannukset ylittävät tavaran entisen arvon eli tavara uudistetaan, kysymys on useimmiten tavaran myynnistä.” Tältä osin tulisi painottaa, että korjauskustannukset eivät ole yksin ratkaiseva tekijä sen arvioimiseksi, onko myynnin kohteena tavara vai palvelu, ja tilanne ratkaistaan tapauskohtaisella harkinnalla. Entinen arvo ei ole yleensä määriteltävissä absoluuttisesti ja sen vuoksi asiaa ei voi yksinkertaistaa ehdotetulla tavalla.

4. Yhteisömyynnin käsite

Tekstissä todetaan aineellisten edellytysten kohdassa, että ”ostajana muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa toimiva elinkeinonharjoittaja”.  ”Toimiva” on huono termi, koska ostaja voi toimia myös Suomessa.

5. Arvonlisäverotunniste ja yhteenvetoilmoitus

Tekstin 3. kappale tulisi täsmentää seuraavasti: ”ei ole voimassaolevaa arvonlisäverotunnistetta EU:ssa”. Ostajalla voi olla arvonlisäverotunniste EU:n ulkopuolella.

Esimerkki 5 tulisi täsmentää siten, että ostaja antaa Sveitsin alv-tunnisteen myyjälle ja että ostajalla ei ole voimassaolevaa arvonlisäverotunnistetta EU:ssa.

6. Kuljetus toiseen jäsenvaltioon

Teksti tulisi yhtenäistää esimerkiksi kohdan 6.1 kanssa siltä osin kuin puhutaan siitä, kuka kuljetuksen voi järjestää (heidän toimeksiannostaan tai puolestaan). 

Toinen kappale tulisi täsmentää siten, että myyjän näkökulmasta ei ole merkitystä onko ostajan alv-tunniste ja kuljetuksen päättymisvaltio sama. Viidennessä kappaleessa kohta ”omalla autollaan” voitaisiin muuttaa esimerkiksi muotoon ”omalla kuljetuskalustollaan”.

7. Tavaran myynti työliikkeen kautta

Ohjeessa viitataan EUT:in tapaukseen C-446/13 Foderie 2A. Ohjeessa tulisi kuitenkin samanaikaisesti huomioida arvonlisäverolain 72b.1 §.  Esimerkin 9 kuvauksessa on ristiriita siitä, kuka maksaa kuljetuksen työsuorituksen jälkeen Ruotsiin.

8. Yhteisöhankinnan käsite

Kohdassa esitetään, että ”myyjän ostajan maassa mahdollisesti sijaitsevalla kiinteällä toimipaikalla ei ole vaikutusta tavaroiden yhteisökaupan arvonlisäverokäsittelyyn”. Koska kysymys on Suomen arvonlisäverolain säännöksistä, selvyyden vuoksi voitaisiin sanat ”ostajan maassa” korvata sanalla ”Suomessa”.

9. Yhteisöhankinnan suorituspaikka

Ohjeluonnoksen mukaan ”ostajan Suomeen turvaverkkosäännöksen nojalla suorittamasta yhteisöhankinnan arvonlisäverosta ei ole vähennysoikeutta.” Turvaverkkosäännöksen tarkoitus ei ole sanktioida veroverovelvollisen toimintaa vaan varmistua siitä, että tavaran yhteisöhankinta raportoidaan joko tavaran sijaintivaltiossa tai valtiossa, jonka tunnistetta yhteisöhankintaan käytetään. Mikäli teksti jätetään nykyiseen muotoon, vähennysoikeuden epäämiselle tulisi esittää laillinen perustelu. Ohjeessa on toki kohdassa 6.5 viitattu tältä osin EUtin päätöksiin C-536/08 C ja C-439/08 Facet BV/Facet Trading BV. Tavarahan on yleensä hankittu verollista liiketoimintaa varte, joten siitä ei ole kysymys.

10. Ostot, jotka eivät ole yhteisöhankintoja

Kolmas luetelmakohta tulisi muotoilla seuraavasti: ”…sekä ostot tällaisella aluksella ulkomaille matkustaville tapahtuvaa myyntiä varten

11. Tavaran siirto toisessa jäsenvaltiossa olevaan call off -varastoon

Ehdottaisimme kohdassa täsmennettävän raportointivelvollisuutta toisaalta tavaran siirtohetkellä ja toisaalta call off -hetkellä.

12. Siirto call off -varastoon Suomeen

Kohdassa 7.5 tulisi avata tarkemmin järjestelyn edellytyksiä eikä vain viitata lukuun 7.3. Tekstiä tulisi avata muun muassa siten, mitä tarkoitetaan ostajan käytössä olevalla varastolla siten kuin hallituksen esityksessä on tehty. Hallituksen esityksen mukaan varasto voi esimerkiksi olla myyjän operoimana useamman ostajan käytössä. Lisäksi tulisi selventää, milloin myyjällä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka Suomessa, mikä estää call off -varaston käytön. Pelkkä varasto ilman yhtiön henkilökuntaa voi muodostaa yhtiölle kiinteää toimipaikkaa. Call off -varastotilanteissa yrityksellä ei nimenomaisesti yleensä ole omaa henkilökuntaa ko. maassa.

Kaikki ulkomaalaiset toimijat eivät välttämättä halua soveltaa call off -varastoyksin-kertaistusta esimerkiksi siitä syystä, että yhtiöllä on muutakin toimintaa Suomessa, josta yhtiö on rekisteröitynyt. Yhtiöillä voi olla esimerkiksi useita varastoja, joista osaan yksinkertaistus soveltuu ja osaan ei. Järjestelmänäkökulmasta olisi hankalaa soveltaa erilaisia sääntöjä eri varastoihin ja yksinkertaisinta on tällöin raportoida kaikista toimituksista oman tavaran siirto Suomessa yhteisöhankintana. Ohjeessa olisi hyvä todeta, että tämä on yhä mahdollista.

13. Yksi jäsenvaltioiden rajat ylittävä kuljetus

Esimerkin 28 yhteys kyseiseen ohjeen kohtaan tulisi selventää.

14. Kolmikantakaupan käsite

Sivulla 33 esitetystä näkemyksestä kolmikantakaupan soveltamisesta tulisi esittää, että kysymyksessä on Suomen tulkinta säännöksen soveltamisesta.

Esimerkeistä puuttuu kuvaukset eri myyntien alv-käsittelystä. Esimerkiksi esimerkissä 33 on kuvattu vain C:n myynti.

Koska muiden valtioiden tulkintaa ei voitane vahvistaa, esimerkistä 34 voitaisiin poistaa muiden EU-maiden nimet ja käyttää sen sijaan esimerkiksi EU-maa 1, EU-maa 2 jne.

15. Ajallinen kohdistaminen

Kohtaan tulisi lisätä myös call off -varastosta koskevat ajallisen kohdistamisen säännökset.

Oikaisuerien osalta olisi lisäksi hyvä tuoda esiin hyvän kirjanpitotavan mukainen kohdistamissääntö.

16. Ilmoittaminen

Myös ilmoittamista koskevaan lukuun tulisi lisätä call off -varastoja koskevat tilanteet.

Yleisesti voidaan myös kysyä, miksi Suomessa vaaditaan raportoimaan myyntejä, jotka eivät tapahdu täällä, kun ilmoitusvelvollisuus tulee täytettäväksi toisessa maassa?

17. Asennettuina tai koottuina myytävät tavarat

Ohjeluonnoksen aloitus luvussa 14.1 on harhaanjohtava, sillä sen perusteella saa kuvan, että asennettuna myynnissä olisi lähtökohtaisesti kyse tavaran myynnistä. Teksti tulisikin muotoilla uusiksi siten, että tekstissä osoitetaan selvästi asennusmyynnin olevan säädetty omin erityissäännöksin tavara- ja palvelukaupasta erikseen.

Helsingissä 17. päivänä lokakuuta 2019

SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti