Kommentti TEMin muistioon Tilinpäätös- ja kirjanpitonormiston kehittäminen 2019–2022

29.03.2019

TEEMA 1.A Tilinpäätöserien raportointimallin auktorisointi lakiperusteisesti tai viranomaistoimin

Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Pidämme standardoitua tilikarttaa tärkeänä. Kannatamme tilikartan standardoimista nimenomaan tilinpäätöserien tasolla, ei tämän tarkemmin. Kirjanpitoasetuksessa ja PMA:ssa annetaan ”standardoidut” kaavat tuloslaskelmille ja taseille. Asetuksissa sallittu tilinpäätöserien yhdistely tai uudelleen nimeäminen (KPA 10 §, PMA 2:7-8 §) pitäisikin lainsäädännöllä ohjata tehtäväksi liitetiedoissa, ei tuloslaskelmassa tai taseessa. Näin varmistettaisiin tuloslaskelman ja taseen parempi vertailukelpoisuus ja oikean ja riittävän kuvan vaatimus täytettäisiin siten entistä useammin liitetietojen avulla.
  • Vaikka kirjanpitotilitason standardointi saattaisi tehostaa tilintarkastusta, viranomaisraportointia sekä data-analytiikan ja XBRL-muotoisen raportoinnin hyödyntämistä, asetusten mukaisia tilinpäätöseriä tarkempien tilien ja tiliryhmien vapaa perustaminen ja nimeäminen pitäisi mielestämme säilyttää. Tilit ja tiliryhmät on kuitenkin ikään kuin ”ankkuroitava” standardoituun tilinpäätöserään.
  • Tiedostamme, että tiettyyn tilikarttaan pakottaminen viranomaispäätöksellä aiheuttaa kertaluonteisia kuluja tilitoimistoille ja ohjelmistotaloille, ja sitä kautta loppukäyttäjille. Muutoksen (kertaluonteinen) kustannus ei kuitenkaan saisi olla kehityksen este.

TEEMA 1.B Pienyrityksen mahdollisuus hyödyntää verottajan sähköisiä ilmoituslomakkeita tilinpäätöstietojen digitaalisessa toimittamisessa myös Patentti- ja rekisterihallitukselle

Emme pidä ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Esitetyt lisäsäännökset monimutkaistaisivat kirjanpitosääntelyä ja saattaisivat aiheuttaa epäselvyyttä siitä, mikä on kirjanpitolain mukainen tilinpäätöskokonaisuus. Tilinpäätös sisältää tietyt osat, jotka yhdessä antavat oikean ja riittävän kuvan, ja joiden tiedot eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Tilinpäätös on myös allekirjoitettava, mahdollisesti tilintarkastettava sekä rekisteröitävä julkiseksi. Jos tuloslaskelma ja tase toimitettaisiin ehdotuksen mukaisesti veroilmoituslomakkeina, ja muut tilinpäätöksen osat toimitettaisiin erikseen, on olemassa riski, ettei muita osia toimiteta tai että ne eivät täsmää tulokseen ja taseeseen. Epäselvää on myös, miten tilinpäätös tällöin allekirjoitettaisiin ja tilintarkastettaisiin. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että tilinpäätös toimitetaan verottajalle ja PRH:lle jatkossakin yhtenäisenä allekirjoituksin varmennettuna ja tarvittaessa tilintarkastettuna pakettina.
  • Tuloslaskelman ja taseen pystyy yleensä tulostamaan kirjanpitojärjestelmästä suoraan sellaisessa muodossa, että ne voi suoraan laittaa osaksi tilinpäätöstä. Tuloslaskelmaa ja tasetta käytetään myös muihin tarkoituksiin kuin veroilmoituksen pohjaksi. Ne mm. palvelevat yrityksen omaa toimintaa ja rahoittajien tarpeita. Ehdotuksesta ei käy ilmi, miten kirjanpidon ja verotuksen mahdolliset erot huomioitaisiin. Verottajan lomakkeiden tietosisältökin poikkeaa yleensä tilinpäätöksen sisällöstä. Julkisen tilinpäätöstiedon määrää ei pidä lisätä verottajan tarpeisiin annettavalla tiedolla.
  • Tilinpäätöksiin joudutaan saatetaan joutua tekemään korjauksia, jotka oikaisevat edellisen tilikauden lukuja. Ehdotetussa mallissa ei oteta kantaa siihen, miten ne käsitellään. Vertailutiedot ovat tärkeitä myös yrityksen oman seurannan ja muiden sidosryhmien kannalta, joten niitä seurataan yrityksissä joka tapauksessa. 
  • Kannatamme tilinpäätösraportoinnin digitaalisuutta ja raportointimuodon standardoimista. Mielestämme tehty ehdotus kuitenkaan ei ole linjassa PRH:n nykyisten XBRL-hankkeiden kanssa, joissa tehdään mahdolliseksi tilinpäätöksen toimittaminen rekisteröitäväksi XBRL-muotoisena.

TEEMA 2.A Mikroyrityksen tuloslaskelma- ja tasekaavojen yhdenmukaistaminen pienyrityksen kaavojen kanssa

Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Ehdotus selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi sääntelyä. Mikroyrityssääntelyn tarkoituksena oli helpottaa mikroyritysten tilinpäätösten laadintaa, mutta käytännössä se on kuitenkin tuonut monimutkaisuutta ja vaikeutta kirjanpitosääntelyn soveltamiseen käytännössä.
  • Mielestämme mikroyritysten tilinpäätökset eivät muutenkaan aina palvele sidosryhmien tiedonsaantia, sillä niissä voidaan esittää tietoja yrityksen toiminnasta niin suppeasti, etteivät ne kerro yrityksen toiminnasta käytännössä mitään.
  • Oman ongelmansa muodostaa ns. suojasatamasäännös, joka on ristiriidassa tilintarkastuksen tavoitteiden kanssa erityisesti toiminnan jatkuvuuden osalta.
  • Tässäkään asiassa muutoksen kertakustannus ei saisi olla muutoksen este.

TEEMA 2.B Vapautus tilinpäätöksen laatimisesta sellaiselle mikrokokoiselle avoimelle yhtiölle, jossa yhtiömiehinä on vain luonnollisia henkilöitä

Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Alle mikroyritysrajoihin jäävän yksityisen elinkeinonharjoittajalla ei ole velvollisuutta laatia tilinpäätöstä. Avoin yhtiö lähestyy yhtiömiehen henkilökohtaisen vastuun näkökulmasta yksityistä elinkeinoharjoittajaa. Siitä syystä kannatamme tätä avointen yhtiöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi.
  • Tässä yhteydessä tulisi kuitenkin huomioida, että voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää mikroyrityskokoiselta avoimelta yhtiöltä tilintarkastajan valitsemista.

TEEMA 3.A Mahdollisuus laatia erillistilinpäätös IFRS:ää kansallisesti soveltaen, jotta laadintasäännöstö olisi yhdenmukainen tilanteessa, jossa konsernitilinpäätös on tehtävä IFRS-perusteisesti

Emme pidä ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Yhä useammat suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti, jolloin yritykselle on eduksi, että sen tilinpäätökset ovat sellaisinaan käytettävissä ja luotettavia myös ulkomaisten yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa toimittaessa Ehdotettu muutos huonontaisi tilinpäätösten vertailukelpoisuutta sekä kansainvälisesti (IFRS) että kirjanpitolain mukaan laadittuihin tilinpäätöksiin nähden. Tällaisesta kansallisesta ratkaisusta tulisi myös lisää monimutkaisuutta suomalaiseen tilinpäätössääntelyyn ja myös tilintarkastukseen sekä eroja konsernin yhtiöiden sisäiseen raportointiin.
  • Mielestämme mahdollisesti saatava hyöty tai työn säästö olisi marginaalinen.

TEEMA 3.B Nykyisten IFRS-viittausten karsiminen kirjanpitolaista siten, että viittauksen sijasta lakiin kirjattaisiin auki asianomaisen tilinpäätösmenettelyn sisältö

Emme pidä ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

  • Pidämme suoraa viittausta IFRS-standardeihin yksinkertaisempana ja selkeämpänä menettelynä, joka ei vaadi kirjanpitolain mahdollista muuttamista IFRS-standardien muuttuessa.
  • Kirjanpitolain sallimat vaihtoehdot ja optiot lisäävät monimutkaisuutta ja tahattomien virheiden riskiä. Vaikka IFRS-viittausten auki kirjoittaminen laissa mahdollistaisi kansallisen tulkinnan, erilaiset vaihtoehdot ja tulkinnat heikentävät mielestämme tilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja käyttökelpoisuutta.

Esikartoituksessa käsiteltyjen kehitysaihioiden ohella pidämme tarpeellisena lainvalmistelun kohdentamista seuraaviin seikkoihin

Suomen Tilintarkastajat ry on huolissaan tilinpäätösten merkittävyydestä, arvostuksesta ja luotettavuudesta. Niiden laatimista on jo jonkin aikaa käsitelty yleisessä keskustelussa hallinnollisena taakkana, jota pitää keventää. Ajantasainen kirjanpitotiedon saanti yrityksestä suoraan järjestelmärajapintojen kautta on mahdollista yhä useammalle viranomaiselle, mutta senkin luotettavuudesta on muistettava varmistua. Vuosittain on kuitenkin laadittava tilinpäätös kaikkine jaksotuksineen, arvostuksineen, täsmäytyksineen ja liitetietoineen. Huolellisesti vuosittain laadittu tilinpäätös parantaa myös ajantasaisen tiedon luotettavuutta, sillä se muun muassa estää virheiden kertymistä. Tilinpäätöstiedolla on käyttäjiä, jotka tarvitsevat päätöksentekoa varten mahdollisimman luotettavaa tietoa.

Kirjanpitolaissa on säädetty mm. siitä, mistä tilinpäätös koostuu, kuka siitä on vastuussa, miten se allekirjoitetaan ja koska se julkistetaan. Osa ehdotetuista kehitysteemoista kuten myös osa parhaillaan meneillään olevista digitalisaatiohankkeista eivät tunnu ottavan huomioon näitä säännöksiä kuten ei myöskään sitä, että osaa tilinpäätöksistä koskee myös tilintarkastusvelvollisuus. Toivomme, että kaikissa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä koskevissa muutos- ja kehityshankkeissa otetaan huomioon yhteisölainsäädäntö ja kirjanpitolaki sekä sidosryhmien tietotarpeet laajasti.

Nostamme esiin mikroyritysten suojasatamasäännöksen ongelmallisuuden, se on ristiriidassa oletukselle, jonka mukaan tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaan. Suojasatamasäännös on ristiriidassa myös tilintarkastajia koskevan sääntelyn kanssa. Toiminnan jatkuvuuden arvioiminen kuuluu tilintarkastajien velvollisuuksiin, kun hän antaa lausunnon siitä, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan. Mikroyhtiöiden suojasatamasäännös on ristiriidassa tämän tilintarkastajien velvollisuuden kanssa ja aiheuttaa tilinpäätösten laatijoiden ja tilintarkastajien välille tulkintaongelmia.

Pidämme huolestuttavana suuntausta, jossa kirjanpitolakia kehitetään verotuksen ehdoilla. Kansainvälisesti tällainen ei ole yleistä ja mielestämme Suomessakin nämä tulee pitää riittävästi erillään. On myös otettava huomioon, että kirjanpitolaki koskee myös sellaisia kirjanpitovelvollisia, joita EVL ja TVL eivät koske.

Olisi tärkeää ja kaikkien osapuolten edun mukaista, että kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja taloudellista raportointia koskeva sääntely olisi selkeää ja yksiselitteistä ja helppoa noudattaa käytännössä. Selkeä sääntely vähentää myös taloushallinnon ja raportoinnin kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa sääntely on monimutkaista ja tulkinnanvaraista. Viimeisimpien kirjanpitolain muutosten tavoitteena on ollut helpottaa mikro- ja pienyritysten tilinpäätösten laadintaa. Uuden lainsäädännön soveltaminen käytännössä on kuitenkin osoittanut, että lainsäädännön monimutkaisuus ja epäselvyys on lisääntynyt. Kirjanpitolainsäädäntö on tällä hetkellä vaikeasti luettavaa ja on vaikea hahmottaa, mitkä säännökset koskevat mitäkin yritystä, kun erilaisia vaatimuksia tulee kokorajojen, PIE-statuksen ja yhteisömuodon mukaan. Sääntelykokonaisuuden yksityiskohtien hallitseminen on vaikeaa ja työlästä jopa kirjanpidon ja tilintarkastuksen ammattilaisille. Monimutkaisuuden johdosta myös tahattomien virheellisyyksien riski on kasvanut merkittävästi, mikä heikentää tilinpäätöksen laatimisesta vastaavien henkilöiden ja tilintarkastajien oikeusturvaa.

Sen sijaan, että IFRS-standardien sisältöä tuotaisiin kirjanpitolainsäädäntöön, toivoisimme sen selvittämistä, voitaisiinko IFRS for SMEs -standardin soveltaminen sallia Suomessa. Kevyempi ja silti kansainvälisesti vertailukelpoinen viitekehys tarjoaisi vaihtoehdon kansainvälisen viitekehyksen mukaisesta raportoinnista kiinnostuneille yrityksille. Sen salliminen saattaisi lisätä vapaaehtoista IFRS-perusteisen raportoinnin käyttöönottoa. Erityisesti liitetietovaatimukset ovat siinä merkittävästi kevyemmät.

Digitalisaatio etenee ja sen tarjoamat mahdollisuudet pitäisi aina huomioida lainsäädännön kehityshankkeissa kuitenkin niin, että eri viranomaisten hankkeet eivät olisi keskenään ristiriitaisia tai päällekkäisiä.

+ Jaa sivu | Facebook | Twitter | LinkedIn | Sähköposti